”Suurin ympäristöteko, jonka kerrostalossa asuva ihminen voi tehdä” – Huittisten Vehnä-Hovi siirtyi maalämpöön

Asunto Oy Vehnä-Hovin hallituksen puheenjohtaja Timo Juurikko esittelee ylpeänä taustallaan olevaa maalämpökeskusta. Sen avulla noin 2 200 neliön kerrostalo lämpenee nykyään hiilineutraalisti.

Huittisten keskustassa sijaitsevassa Asunto Oy Vehnä-Hovissa toteutettiin viime vuonna merkittävä energiaremontti. 90-luvun alkupuolelta asti kaukolämmöllä lämmitetty kerrostalo siirtyi käyttämään maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmää sekä hyödyntämään tehokkaasti poistoilman talteenottoa.

Samassa yhteydessä uuteen uskoon laitettiin myös taloyhtiön kaikki muut energiankulutukseen liittyvät asiat.

”Vuonna 1973 rakennettu talo on tehty huolella, mutta teknistä tilaa tutkiessani huomasin, että kaukolämmönvaihtimet olivat jo ylittäneet parasta ennen -päivän ja niiden uusiminen olisi väistämättä edessä lähitulevaisuudessa”, kertoo asunnon yhtiöstä vuonna 2018 ostanut hallituksen puheenjohtaja Timo Juurikko kertoo.

Juurikon mukaan taloyhtiön lämmityskustannukset olivat korkeat, joten hallitus päätyi selvittämään kaukolämmölle muita vaihtoehtoja.

”Otimme yhteyttä muutamiin energiahanketta vetäviin toimijoihin ja varsin nopeasti kävi selväksi, että maalämpöä ja poistoilman talteenottoa sekä aurinkoenergiaa yhdistävä ratkaisu olisi selvästi kustannustehokkain.”

Näin Vehnä-Hovista tuli Huittisten ja samalla koko Satakunnan ensimmäinen energiaremonttikohde, jossa kaukolämpö vaihdettiin maalämpöön.

Vehnä-Hovin lämmitysjärjestelmää on mahdollista valvoa jatkuvasti. Juurikko seuraa toimintaa myös omalta tabletiltaan.

Ei vaikutusta yhtiövastikkeisiin

Uusi lämmitysjärjestelmä on ollut käytössä nyt noin neljän kuukauden ajan. Juurikon mukaan alkuperäisten laskelmien mukaan taloyhtiön lämmityskulujen oli määrä pudota lähes kolmasosaan entisestä.

”Nyt näyttää siltä, että ylitämme nekin odotukset. Eikä tämä ole kiinni lämpimästä talvesta, vaan sen vaikutukset on huomioitu laskelmassa”, hän iloitsee.

Suuren säästön ansiosta mittavalla energiaremontilla ei ollut vaikutusta yhtiövastikkeisiin. Hanke toteutettiin leasing-mallilla, jolloin taloyhtiö maksaa remontin kustannukset kuukausimaksulla, jonka suuruus on 2 220 euroa kuukaudessa. Summa saadaan katettua kokonaisuudessa uuden energiajärjestelmän tuottamilla säästöillä.

”Kyllä yhtiökokouksessa joku osallistuja hämmästeli, että miten tällainen noin 350 000 euron kokonaishanke voi olla korottamatta yhtiövastiketta, mutta totta se vain on”, Juurikko sanoo.

Kokonaisuudessaan rahoituksen maksaminen kestää 15 vuotta. Tavoitteena on, että remontin ansiosta talon tekniikka on kunnossa ilman päivityksiä reilusti yli 20 vuotta.

Pitkän pakkasjakson avuksi sähkö

Vehnä-Hovissa on yhteensä 44 huoneistoa, kolmessa kerroksessa.

Juuri Vehnä-Hovin tarpeisiin suunnitellussa energiaratkaisussa lämpö saadaan kuudesta maahan poratusta reiästä.

”Tässä tapauksessa reikien syvyys on 330 metriä, vain yksi reikä on vähän matalampi. Putkea menee maanpinnan alle melkein pari kilometriä”, Juurikko laskee.

Maalämpöpumppujen teho on 100 kilowattia, mikä riittää huolehtimaan talon ja käyttöveden lämmityksestä noin 25–30 pakkasasteeseen. Pitkän pakkasjakson aikana apuna on sähkö. Taloyhtiön katolle on asennettu 65-neliön aurinkosähkövoimala, jonka teho on yhdeksän kilowattia. Sen tuottama energia hyödynnetään lämpöpumppujen tarpeisiin.

”Aurinkosähkövoimala on suunniteltu niin, että sitä on mahdollista laajentaa siinä vaiheessa, kun taloyhtiön on lain puitteissa mahdollista myydä sähköä omille asukkailleen”, Juurikko kertoo.

Juurikolle energiaremontissa tärkeää ei ollut ainoastaan siitä kertyvä säästö, vaan vähintään yhtä oleellisena mies pitää asumisen hiilijalanjäljen poistumista.

”Kaukolämmön vaihtaminen tällaiseen ratkaisuun on varmasti suurin ympäristöteko, jonka kerrostalossa asuva ihminen voi tehdä”, hän painottaa.