Omakotiasuminen kallista Sastamalassa – “Tutkimus ei kerro koko totuutta”, sanoo Pentti Haapahuhta

Omakotiliiton teettämä tutkimus sai sastamalalaisen Pentti Haapahuhdan mietteliääksi.

Omakotiliiton keskiviikkona julkaisema tutkimus kertoo, että omakotiasuminen on Sastamalassa maan kolmanneksi kalleinta.

Omakotiliitto teettää kuntien asumiskustannuksista selvityksen vuosittain. Viime vuonna Sastamala oli kalleimpien kuntien listalla viidentenä. Asumisen kulut kasvoivat viime vuodesta lähes 300 euroa.

Sastamalan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Haapahuhta toteaa, että tutkimuksen tulokset ovat ikävää kuultavaa. Tappiomielialaan ei kuitenkaan ole syytä.

”Eihän tuo Sastamalan pito- ja vetovoimaa lisää, mutta pitäisi muistaa, että asumiskulut ovat kokonaisuus, johon voi jonkin verran itsekin vaikuttaa.”

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntakohtaisesti kiinteistöveroja, lämmityskuluja, käyttösähköä, jäte- ja vesimaksuja. Sähkömaksujen suhteen Sastamala ei ole kymmenen kalleimman kunnan kunnan joukossa. Kalleimpien kuntien kärkikymmenikössä erityisesti vesimaksujen osuus kustannuksista korostuu, ja se on hintavertailussa Sastamalan Akilleen kantapää.

”Sastamala on maantieteellisesti laaja kunta, ja täällä on investoitu vesijohtoverkkoon ja puhtaaseen veteen. Tottakai se nostaa kuluja. Minä maksan mukisematta laadukkaasta juomavedestä, sillä muistan hyvin nekin ajat, kun täällä juotiin pohjaveden sijaan Kokemäenjoen vettä”, Haapahuhta tuumailee.

Sähkönkulutukseen omakotiasuja voi vaikuttaa, sähkönsiirtomaksuihin ei.

”Ymmärrän että siirtomaksut harmittavat ihmisiä, harmittavat ne minuakin. Niiden suhteen suomalaiset ovat todella eriarvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippuen. Kehäkolmosen sisäpuolella maksetaan sähkönsiirrosta paljon vähemmän kuin täällä.”

Omakotiasujan näkökulmasta Haapahuhta pitää hyvänä sitä, että kiinteistöveron suhteen Sastamala ei ole Suomen kalleimpien kuntien joukossa.

”Joku asia täälläkin on edullista. Nostaisin tapetille myös jätemaksut. Kierrättämällä ja kompostoimalla jokainen voi niissä säästää. Mitä vähemmän hävitettävää jätettä syntyy, sitä harvemmaksi jäteastian tyhjennysvälin saa.”

Haapahuhta miettii myös, ettei Omakotiliiton tutkimus kerro koko kuvaa omakotiasujan kuluista Sastamalassa.

”Jossain päin Sastamalaa asumisen kulut ovat pienemmät kuin toisaalla. Kuntaliitoksia edeltävien aikojen perua on se, että täällä toimii kaksi isoa jäteyhtiötä, joiden hinnoittelussa on eroja. Kaikki Sastamalan kolkat eivät myöskään kuulu suoraan kunnan hallinnoimaan vesijohtoverkkoon.”

Kokonaisuutena Haapahuhta näkee omakotiasumisen hinnoissa vähän eroja Pirkanmaalla.

”Asumisen kuluihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin sähkön ja veden hinta tai kiinteistöveron suuruus. Sastamalassa talon ja tontin voi saada edullisemmin kuin jossain muualla maakunnassa”, hän muistuttaa.

Tällainen oli tutkimuksen esimerkkitalo: 

• talon koko 120 neliötä (kerrosala) – ei huomioitu mahdollisia muita tiloja tai
rakennuksia (esim. autotalli, kylmä varasto)
• 30 vuotta vanha talo, jonka kantava rakenne puuta
• oma tontti, 1000 neliötä
• vesimittari 20 mm, kulutus 135 l/asukas/vrk, 3 asukasta
• 1 sekajäteastia 240 l, tyhjennys 2 x kk
• lämmitysmuoto sähkö: lämmitys 14 000 kWh/v
• käyttösähkö 4 000 kWh/v
• sulakekoko 3 x 25 A (yleissiirto)

  • avatar Töissä

    Kyllähän tämä tutkimus oli samoilla lähtöoletuksilla tehty ympäri Suomen joten on vertailukelpoinen.
    Turhaa ja arvotonta, jopa harhaanjohtavaa spekulaatiota kirjoittaja esitti kierrätyksistä ym. ja kiinteistöjen hinnoista. Joka paikassa voi kierrättää ja kiinteistöjen alhainen arvo on negatiivinen juttu,takkiin tulee myytäessä.

Kommentointi ei ole käytössä.