Alueviesti kertoi lokakuussa 2024 sastamalalaisen rakennusarkkitehtiopiskelija Essi Lehtisen opinnäytetyöstä, joka tulisi käsittelemään Sastamalan uimahallia sellaisena, kuin Lehtinen olisi itse sen mielellään nähnyt. Heti alkuunsa hänelle oli myös selvää, että hänen opinnäytetyössään uimahalli sijaitsee Iisan pellolla.

Nyt opinnäytetyö on valmis, ja Sastamalassa oikea uimahalli on nousemassa jo kovaa vauhtia toisaalle kuin Lehtisen opinnäytetyössä.
Lehtisen opinnäytetyö käsittää Sastamalan uima- ja liikuntahallin luonnossuunnitelman, ja tavoitteena on ollut suunnitella rakennus toteuttamiskelpoisena ja realistisena, mahdollisimman aitoa hanketta mukaillen.

”Sastamalan kaupungille olisin luovuttanut suunnitelmani ilmaiseksi, mutta taisin olla opinnäytetyöni kanssa jo vähän myöhässä”, hän harmittelee.

”Jos jotakin kuntaa kiinnostaa suunnitteluideologiani, olen kyllä avoin työtarjouksille eri kuntien uimahallihankkeisiin liittyen”, hän lisää.

Suunnittelun keskiössä on ollut hyvän hetkitehtuurin luominen, ja siten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

”Rakennusta ja sen toiminnallisuutta on tarkasteltu ihmisen kokemuksena muun muassa neuroarkkitehtuurin näkökulmasta”, hän korostaa. Suunnitelma sisältää uimahallin, liikuntahallin, liikuntatoimen toimitilat ja muut tilat. Lisäksi rakennuksessa on muita hyvinvointia tukevia tiloja, kuten fysioterapeuttien toimitilat, tanssisalit ja työskentelytilaa.

”Suunnitelman vuokrattava tila laajentaa rakennuksen palvelutarjontaa”, hän selvittää.

Kylmävesiallas monessa uimahallissa jo onkin, mutta Lehtisen visioissa on erikoisuus, jollaiseen hän on törmännyt ainoastaan Turussa. Avantohuone lisää Lehtisen mukaan houkuttelevuutta kuntarajojenkin ylitse, sillä kahden tuulikaapin takana sijaitsevassa huoneessa on pakkasta viitisentoista astetta, ja nolla-asteista vettä pidetään sulana pumppujen avulla.

”Ei pelkkä kylmävesiallas riitä avantouimareille”, hän tietää.

Kulunvalvonnan rakenteen ansiosta on mahdollistettu rakennuksen joustava käyttö, jolloin yhdellä rannekkeella on mahdollista käydä vain esimerkiksi kuntosalilla ja avannossa, tai pelkästään uimahallissa tai kuntosalilla, eli mitä palvelua kukakin haluaisi sillä kerralla käyttää.

Visioissaan Lehtinen on mennyt niinkin pitkälle, että uimahallin kellari on rakennettavissa koko rakennuksen kokoiseksi, ja sinne voisi tehdä datakeskuksen.

”Uimahallin kellariin sijoitettu datakeskus on hyvä paikka hyödyntää palvelimien tuottamaa hukkalämpöä, koska uimahalli tarvitsee jatkuvasti lämpöenergiaa esimerkiksi allasveden, tuloilman ja käyttöveden lämmitykseen”, hän huomauttaa.

Lehtisen mukaan datakeskukset ovat yksi kasvavista infrastruktuurialoista koko maailmassa.

Esitellessään opinnäytetyötään Lehtinen mainitsee usein hetkitehtuurin ja neuroarkkitehtuurin.

”Allashuoneen kulkureitit on suunniteltu heikoimmassa asemassa olevien lyhyttä kulkumatkaa priorisoiden, ja aulasta on lyhin matka esteettömän pukuosaston läpi terapia-altaalle ja kuntouintialtaalle. Lapsilla on toisiksi lyhin matka lasten altaalle”, hän esittelee power point- esityksen edetessä ja muistuttaa, miten tärkeää on tuntea olonsa mukavaksi koko uimahallikäynnin ajan: sisääntulosta poistumiseen.

”Tietyt tilalliset ominaisuudet, kuten avarat näkymät, suojaisa selusta ja kaarevat muodot koetaan universaalisti rauhoittavina ja turvallisina, kun taas esimerkiksi terävät kulmat tai avoin, tarkkailulle altis tila herättävät alitajuisen stressivasteen”, hän selvittää.

Opinnäytetyön teko on vaatinut satoja työtunteja, sillä Lehtinen on haastatellut lukuisia uimahallirakentamisen asiantuntijoita, sekä työntekijöitä.

Opinnäytetyö käsittää myös esimerkiksi runkomateriaalit, laatoituksen, ja pelastautumismatkat. Myös palo-osastoinnit on huomioitu. Referenssikuvat kertovat omaa, tyylikästä kieltään tuloaulan tunnelmasta, pukuhuoneista ja allasosastosta.

”Halusin, että allasalue tarjoaa pienen pakomatkan etelän lämpöön tunnelman osalta. Siksi näkymät ovat avarat ja laajat, ja valoa on paljon. Pukuhuoneisiin halusin luolamaista tunnelmaa, joka korostaa hermostollista turvallisuudentunnetta ollessamme haivoittuvassa tilassa alasti”, Lehtinen kertoo kuvia esitellessään.

Muutoinkin pukuhuoneratkaisu on hybridimallinen, ja haastaa näin perisen joko/tai -mallin.

Entä sitten uima- ja liikuntahallin julkisivu?

”Sastamalan katukuvassa on havaittavissa paljon funktionalistista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia, ja minua inspiroi eniten remontoitu Funkkis-talo. Strategisesti Funkkis-talo ja opinnäytetyön tontiksi valittu Iisan pelto ovat kuin saman kadun pätkän alku ja loppu. Siksi funktionalismi valikoitui uima- jaliikuntahallin tyyliksi , koska halusin luoda Funkkis-talolle nykyaikaisen isoveljen”, Lehtinen vastaa hymyillen.

Aidon rakennushankkeen käynnistyminen muutti Lehtisen suunnitelmia siinä mielessä, että ennen opinnäytetyön aloittamista hän olisi halunnut järjestää aidon hankkeen tavoin yleisötapahtuman.

”Näin olisin päässyt kuulemaan kuntalaisten toiveita uimahallin toiminnallisuuden ja tunnelman suhteen. Tästä kuitenkin luovuin, sillä kaupungin virallisen hallin rakentaminen aloitettiin ja varjohankkeen liiallinen mainostaminen olisi luonut helposti sekaannusta”, hän kertoo.

Jos kuitenkin haluaa nähdä visuaalisen esityksen siitä, millainen ”Essin uima- ja liikuntahalli” olisi ollut, siihen on mahdollisuus Sylvään koulun auditoriossa  tänään torstaina 4.6. kello 17.

Tilaisuudessa Lehtinen kertoo myös suunnitteluideologiastaan.