Tyrvään kirkon peruskorjaussuunnitelmat jakavat mielipiteitä. Vapaaehtoisten tekemän vaihtoehtoisen suunnitelman tueksi laadittu kansalaisadressi luovutettiin kirkkolain mukaisena seurakuntalaisaloitteena kirkkovaltuustolle tiistaina 4. elokuuta.

Vetoomusta olivat Sastamalan kirkkoherranviraston edustalla luovuttamassa allekirjoittajien edustajina kirkkovaltuutettu Maire Villo sekä seurakuntalaiset Erkki Aaltonen ja Ilkka Finska. Adressin vastaanottivat kirkkovaltuuston puheenjohtaja Salme Kuukka ja varapuheenjohtaja Jorma Hämäläinen.

Nimiä adressissa on 665. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja totesi vetoomuksen allekirjoittaneiden määrän vastaavan noin 25:tä prosenttia viime seurakuntavaaleissa äänestäneistä. Vaikka kaikki allekirjoittaneet eivät olekaan sastamalalaisia, koskettaa Tyrvään kirkon peruskorjaus monia seurakuntalaisia.

“Meillä on kaksi suunnitelmaa: Arkkitehtitoimista Noanin laatima ja vapaaehtoisten tekemä. Kun niistä molemmista otetaan asioita esille ja keskustellaan, voitaisiin saavuttaa hyvä lopputulos. Toivon yhteistä ratkaisua”, sanoi Kuukka sovittelevasti.

Hän muistutti seurakunnan taloudellisista haasteista ja jäsenmäärän pienenemisestä. “Kaikki raha ei voi mennä seiniin, seurakunnan toiminta on pääasia.”

Mikä vaihtoehtosuunnitelma?

Vaihtoehtoisen suunnitelman päätavoite on sen laatijoiden mukaan kirkon peruskorjaus teknisessä tärkeysjärjestyksessä rakennusta suojellen ja niukkenevien verovarojen tuhlaamista välttäen.

Vaihtoehdon kustannusarvio 2,5 miljoonaa euroa. Alkuperäisen suunnitelman hintalappu on 6,2 miljoonaa euroa.

Arkkitehtitoimiston suunnitelmaa vastustavien mielestä se sisältää paljon tarpeetonta ja sellaisia toiminnallisia muutoksia, jotka turmelevat alkuperäisen historiallisen kirkkosalin.

“Suunnittelu- ja rakennuttajakustannukset ovat huomiota herättävän suuret ylittäen huimasti prosentuaalisestikin tavanomaisen tason. Kestämättömintä on, että ei ole esitelty lainkaan vaihtoehtoja, vaikka se on esittelijän tehtävä. Valtuutetut ovat siksi joutuneet valmistelemaan itse vaihtoehtoisen suunnitelman vastaesitykseksi”, adressin yhteydessä julkaistussa tiedotteessa sanotaan.

Vaihtoehtoiseen suunnitelmaan sisältyvät välttämättömien teknisten korjausten lisäksi toiminnallisten tarpeiden huomioonottaminen, kuten esteettömyyden, inva-wc:n sekä kirkkokahvi- ja kokoontumistilan aikaansaaminen. Alttarialueen kivilattian purkamisen sijasta esteettömyys olisi toteutettavissa luiskan tai nostimen avulla ja sivusalin (haluttaessa sakastinkin) puulattiaa korottamalla kuorin tasoon. Vaihtoehtosuunnitelmaan ei sisälly laajoja ja kalliita muutoksia tornirakenteisiin. Uusi inva-wc on sijoitettavissa pohjoistornin alakertaan kantavien puupilareiden lomaan.

“Suuresti on vähennettävissä myös tiiliseiniin osoitettua rahaa, koska tiilien vaihtotarve on liioiteltu. Vuoden 1918 sodan historiallisia merkkejä seinissä ei tule edes hävittää. Vastoin kallista pohjaesitystä kirkon peruskorjaus on järkevintä tehdä vaiheittain ja osaurakoina tärkeysjärjestyksessä.”

Museovirasto puoltaa virallista suunnitelmaa

Seurakunnan päätöksentekoprosessissa viranhaltijoiden valmistelun kautta etenevä Tyrvään kirkon peruskorjaussuunnitelma on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Museoviraston mukaan Arkkitehtitoimisto Noan Oy:n laatimat suunnitelmat ovat laadukkaat, eivätkä valtakunnallisella tasolla muihin kirkkohankkeisiin verrattuna sisällä mitään poikkeuksellista tai kirkon suojeluarvoja merkittävästi heikentävää.

Lausunnossaan Museovirasto toteaa, että Kirkkolain mukaisia olennaisia muutoksia ovat kuorin ja alttarialueen muutokset, kirkkosalin takaosaan rakennettavat monikäyttötilat, eteläiseen torniin avattava uusi oviaukko ja uudet wc-tilat torneissa. Olennaisten muutosten toteuttamiselle on haettava lupa Kirkkohallitukselta. Hankesuunnitteluvaiheessa esitetyt toimenpiteet ovat tyypilliseen tapaan vielä luonnosmaisia. Museovirasto tulee pitää hankkeessa ajan tasalla siirryttäessä toteutussuunnitteluvaiheeseen ja lopulliset suunnitelmat tulee hyväksyttää sillä hyvissä ajoin ennen hankkeen toteuttamista.

Seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli Tyrvään kirkon peruskorjausta viimeksi kesäkuussa, ja tuolloin se päätyi kannattamaan arkkitehtitoimiston suunnitelmaa talousjohtajan pohjaesityksestä äänin 10–2.

“Vaihtoehtoisesta suunnitelmasta ei ole seurakunnan mandaatilla pyydetty Museovirastolta lausuntoa, mikä on ehdoton edellytys suojellun kirkollisen rakennuksen olennaiselle muutokselle”, kirkkoneuvoston kokouspöytäkirjassa todetaan.

“Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa ei ole otettu huomioon seurakunnan strategiaa, kiinteistöstrategiaa eikä hankesuunnittelulle asetettuja lähtötietoja. Siinä ei ole hankesuunnitteluun olennaisesti kuuluvalla tavalla avoimesti osallistettu henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia, mikä olisi olennaista todettujen tarpeiden ja näkemysten huomioonottamiseksi. Vaihtoehtoinen suunnitelma ei myöskään sisällä vaikutusten arviointia.”

Lopullisen päätöksen asiassa tekee kirkkovaltuusto. Vaihtoehtoinen suunnitelma on tulossa vastaesityksenä kirkkovaltuuston käsittelyyn 20. elokuuta. Saman kokouksen käsittelyyn jätetään myös kansalaisadressi.

Tehtyjä remontteja:

Tyrvään kirkkoa on korjattu ja uudistettu sen pitkän historian aikana useita kertoja:

• Merkittävimpinä muutosvaiheina mainitaan vuoden 1890 korjaus- ja muutostyöt kirkkosalissa, vuonna 1938 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan toteutettu laaja peruskorjaus sekä paanukatteen muutos ensin tiilikatteeksi vuonna 1947 ja myöhemmin konesaumatuksi kuparipeltikatteeksi vuonna 1995.
• Viimeisin peruskorjaus toteutettiin vuonna 1981 arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnittelemana ja sen tavoitteena oli teknisten järjestelmien ajantasaistaminen ja kirkkosalin palauttaminen lähemmäs 1800-luvun jälkipuoliskon asua.
• Kirkko paloi pahoin heti peruskorjauksen jälkeen ja korjaustyöt tehtiin uudelleen vuonna 1982. Tässä yhteydessä muun muassa lattiarakenne muutettiin betoniseksi, kirkkosalin tuulikaapit rakennettiin uudelleen ja osa palaneista penkeistä korvattiin uusilla.
• Kattokupolin koristemaalauksen aihe on vuoden 1891 muutosvaiheen mukainen, mutta toteutus on 1980-luvun peruskorjauksesta.
• Ristivarsista on poistettu penkkejä 2000-luvulla toiminnallisuuden parantamiseksi.
• Kirkon lämmitysjärjestelmänä on toiminut ensin 1890-luvulla hankitut ripauunit. Vuoden 1938 peruskorjauksen yhteydessä lämmitysjärjestelmäksi muutettiin höyrykeskuslämmitys, jota varten kirkon viereen rakennettiin uusi lämpökeskus. Lämpökeskukseen sijoitettiin myös käymälätilat. Seuraavassa peruskorjauksessa 1980-luvun alussa lämmityslaitteet uusittiin vesikiertoiseksi öljylämmitykseksi ja kirkkoon asennettiin lämpöpatterit. Nykyisin kirkko lämpiää kaukolämmöllä.