Evontiellä Sastamalassa on Sirkka-Liisa ja Jarmo Lepolan tyyssija. Jarmo asuttaa taloa jokseenkin jatkuvasti ja vaimo aina, kun töiltään Kangasalta ehtii. Pariskunta löysi paikan omakseen vuoden 2008 syksyllä.
”Olimme jo pidempään etsineet tällaista paikkaa. Tämä roikkui lehdissä ja netissä pitkään. Lähdimme katsomaan, että millainen rötiskö siellä Ekojoen ja Rautaveden tuntumassa on, kun ei kenellekään kelpaa”, juttelee Jarmo.
Katselmus tuotti hyvän mielen ja kauppa syntyi.
”Tässä asui vanhempi nainen, joka oli laittanut puutarhaa vuosia hienoon kuntoon. Ihastuimme paikkaan, ja nyt se on meidän”, kertoo Sirkka-Liisa.
Vuosien jälkeen koitti aika, jolloin jätevesimääräykset tiukentuivat. Lakia haluttiin noudattaa.
”Otimme yhteyttä laitteiston toimittajaan. Sieltä kävi henkilö viime syksynä katsomassa paikat ja teki suunnitelmat. Mies myös sanoi, että heillä on urakoitsija, joka tekee kyllä työt. Tartuimme asiaan avaimet käteen -periaatteella”, selvittää Jarmo.
Työn kohteina olivat sauna- ja keittiövesien, eli harmaan veden johtaminen umpisäiliöön, kuten vessan vesienkin.
Laitetoimittaja ja urakoitsija eivät ole Sastamalan seudulta.
Vatupassi ja metrimitta näkyvillä pari kertaa
Ensimmäinen aavistus Jarmolle syntyi ongelmista jo viime syksynä. Kokonaishankintana ostetun 9 000 euron järjestelmän piti olla valmis lokakuun lopussa, ei ollut.
”Sain selityksen, että kahdelta naapurilta ei oltu saatu suostumusta. Ne piti sitten itse hankkia. Lopulta työ tehtiin viime huhtikuussa.”
Jo töiden aikana Jarmo kummasteli, että putkiston laskuja ei juuri mittailtu. Pari kertaa hän näki vatupassin ja metrimitan. Kun kaiken piti olla valmista, niin Jarmo perehtyi laitetoimittajan asennusohjeisiin. Jarmo kaivoi harmaavesiputken päältä maata pois ennen tarkistuskaivoa.
”Laskua ei ollut. Tarkistuskaivossa makasi vesi. Ei ollut asennushiekkaa ja eristettä tosi vähän, ja se styroxikin oli ilmeisesti väärää laatua.”
Umpisäiliö, 6 100 litraa, ei ollut kuuden metrin päässä talon seinästä. Säiliön tyhjennysputki oli kymmeniä senttejä liian korkealla, kuten säiliökin.
”Vessan viemäriputkessa oli kaatoa 20 senttiä viidellä metrillä, kun piti olla sentti metrillä. Jyrkkä kaato voi viedä vedet kiinteän aineen alta ja tukkia putken.”
Vessan vedet ja harmaa vesi ohjataan pumppukaivoon ja sen kautta säiliöön.
”Olen laskenut, että säiliö pitää tyhjentää kerran vuodessa. Mitäs sitten, jos se on täynnä ja jäätyy, kun on liian korkealla”, kyselee Jarmo.
Laitetoimittaja ei ole vastannut valitukseen
Sastamalan rakennustarkastus hylkäsi ensin työn jäljet lopputarkastuksessa. Hyväksyminen tapahtui, kun laitetoimittajan urakoitsija teki selvityksen.
Tämän jälkeen kuvaan tuli pariskunnan tytär Suvi-Tuulia Lepola. Hän kirjoitti oikaisupyynnön ympäristölautakunnalle hyväksymispäätöksestä. Hän teki valituksen myös laitetoimittajalle, jolle urakoitsija teki töitä.
”Papereissa kuuluu äidin ääni, isä käytti puhevaltaa ja minä kirjoitin. Tämä on niin ihana paikka, että haluan asiat kuntoon, koska haluan joskus omistaa paikan. Näin hutiloitua työtä ei kenenkään tarvitse sietää.”
Oikaisupyynnössä vaadittiin lopputarkastuksen hylkäämistä ja sitä, että urakoitsija korjaa virheensä. Ympäristölautakunta hylkäsi lopputarkastuksen heinäkuun alussa. Päätöksessä on myös maininta siitä, että tuleviin korjaustöihin omistaja hankkii pätevän valvojan. Alun alkaen valvoja oli työn tekijän puolesta.
”Laitetoimittaja eli taho, jolta kokonaispaketti hankittiin, ei ole vastannut valitukseen. Tuli vain tieto, että eivät saa liitetiedostoa auki”, kummastelee Suvi-Tuulia.
“Lähes kaikki saattanut mennä pieleen”
Ympäristölautakunnan hylkäyspäätös ei ole vielä lainvoimainen. Valitusaika Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen päättyy 7. elokuuta.
Lautakunnan puheenjohtaja Pentti Jarkko (kesk) kävi paikan päällä tutustumassa tilanteeseen ennen kokousta. Hän on ihmeissään.
”Enpä ole aiemmin törmännyt tällaiseen tilanteeseen, että lähes kaikki on saattanut mennä pieleen. Kun asia halutaan kuntoon, niin kaikki pitää kaivaa ylös ja asentaa uudelleen ohjeiden mukaan.”
Kun Jarkko kävi paikalla, niin hajuhaitta oli selkeä. Jarkko toteaa, että niin työn tekemisessä kuin suunnittelussakin on ollut puutteita.
”Jos umpisäiliö olisi viety selkeästi kauemmaksi, lähelle Ekojokea, niin ei olisi tarvittu mitään pumppuasemaa. Laskua olisi ollut riittävästi.”
Hän muistuttaa, että jätevesien siirtäminen umpisäiliöön lähellä vesistöä tai pohjavesialueella on hyväksyttävä ratkaisu.
”Tässä tapauksessa kiinteistö on Illon vesihuolto-osuuskunnan toimialueella. Viemäriverkkoon liittyminen olisi ollut toinen ratkaisu. Se ei kuitenkaan poista urakoitsijan vastuuta.”
