Elämästä pudonnut entinen räjähde-erityisasiantuntija Taneli Haapakorpi (Jarmo Salo) herää puiston penkiltä. Paikkoja kolottaa. Yöllä nuorisojengi kävi kopeloimassa taskuja, ei onneksi sen pahempaa. Eikä saalista, sillä Tanelin taskut olivat tyhjät, kuin maailma ennen luomista.
Samaan aikaan Marketta Ström (Kyllikki Salo) tuskailee, kun palvelija on jälleen hylännyt hänet. Marketta ei voi sietää sitä, että aamutee ei tule sopivan lämpöisenä aamukuudelta. Ehdotonta on myös, että valkoinen pitsiliina on pöydällä oikein päin. Marketta on Rakström -konsernin johtajan Kaarlen kulissivaimo.
Kulttuuriosuuskunta Perikuvan tuottama ja Teatteri Korpin esittämä Hissi -näytelmä tutkii elävän elämän kääntöpuolta. Niin laitapuolen kulkijan kuin rikkauksiin tottuneen naisen kautta.
Loistavan tarinan idea on Kyllikki Salon käsialaa ja käsikirjoitus Jarmo Salon kynästä. Ääniä ja valoja hoitaa Piia Lehtimäki.
Teatteriksi valjastettu vanha Honkolan koulu Keikyässä ei prameile, näytelmä tekee sen.
Neljä vuotta siltojen ja veneiden alla asunut Taneli hakee ruokaa markettien jäteastioista ja ruokajonoista. Hänellä ei ole keittiötä, eli hän kaipaa muuta kuin jauhoja. Hän saa siskonmakkarakeittoa ja nauttii siitä. Etenkin, kun lautaselle huljahtaa useita makkaranpaloja.
Marketta astelee muotitaloonsa. Kuohujuoman sijaan hän saa terävän drinkin, koska on niin toivonut. Erityispalvelua Marketta haluaa myös apteekissa. Vuoronumeroa hän ei ota, kuten tavallinen rahvas. Mielialapillerinsä hän haluaa nopeasti.
Vuosia sitten Marketta ja Taneli olivat rakastavaisia. Kun Taneli kuitenkin halusi takaisin vaimonsa luo, Marketta lavasti hänet raiskaajaksi. Tanelilta meni kaikki.
Uusi kohtaaminen tapahtui vahingossa ja Marketta houkuttelee Tanelia uudelleen, lupaa elämää Barcelonassa, kun saa erossa puolet miehensä omaisuudesta.
Hissi vie paria kohti Rakström -konsernin yläkerrosta.
Marketta on Tanelin kanssa menossa kertomaan erosta Kaarlelle. Taneli on löytänyt roska-astiasta kassillisen räjähteitä. Niillä hän hakee oikeutta. Räjähteet on sidottu vyötäisille. Kaarle opastaa Tanelia, että kannattaa pitää kadulla takki kiinni, kun lähtevät konsernin limusiinilla kohti uutta elämää.
Pommi on kuitenkin ajastettu. Katsojan mielikuvitus sanelee, kuinka parille lopulta käy.
Näytelmä on toteutettu vähillä voimavaroilla. Eikä huoneteatterin oloinen esityspaikkakaan Kansallisteatterille pärjää. Vaan näytelmä pärjää.
Hissi on tarina elämästä, sen kaikista puolista.
Teksti on rehevää ja selkokielistä. Hämäläinen ymmärtää heti, mitä sanotaan. Kyllikki ja Jarmo Salo suoriutuvat rooleistaan sujuvasti, eivät ole selvästikään ensikertalaisia. Molemmilla on huikea määrä vuorosanoja, mutta takeltelua ei juurikaan ole.
Hissi vie katsojaa ylös ja alas tarinan käänteistä riippuen. Käsikirjoitus ei ole pilkuntarkka. Se jättää katsojalle ajattelemista.
Teatteri Korpin nimi juontaa Vesilahdelle, jossa Kyllikki ja Jarmo asuivat aiemmin. Vesilahden talon ympärillä lenteli korppeja.
