Alueviestin toimitus sai muutama päivä sitten mystisen, nimettömän kirjeen. Siinä todetaan, miten kaupungin ytimeen on ilmestynyt merkillisen mallisia objekteja, joita kansankielellä tuulenpesiksi kutsutaan.

Kirjoittaja tietää kertoa, että niiden epämääräisen muodon uskotaan olevan peräisin yhteen kasautuneista aineksista, jotka ovat ajautuneet yhteen viiman virratessa.

Toimitus kävi Vammalan keskustassa bongailemassa näitä risukasoja erehdyttävästi muistuttavia tuulenpesiä. Löytyipä sellaisia ainakin Vammaskosken sillan pohjoispuolelta Asemakadun, Sastamalankadun ja Varikonkadun risteysalueelta liikenneympyrästä sekä Tuomiston kiertoliittymästä ja sen läheisyydestä. Vielä torstaina aamupäivällä ei Aila-myrsky ollut puhaltanut niitä mennessään.

Kirje jatkuu seuraavasti:

Tuulenpesät symboloivat liikkeen rajattomuutta. Se on struktuuri joka ei malta pysyä paikoillaan. Vähän niin kuin mekin.

Mistä ne ovat tulleet kaupunkikuvaan? Kertooko keskustan autioituminen nurkkiin kertyneistä palloista karua kieltään nykytilanteesta? Luonto on muuttanut kaupunkitilaan yleisen muuttoliikkeen vain vahvistuessa.

Minkälaisista demonisista voimista voi olla kyse, että kaupunkilaisten syvät rivit pääsevät todistamaan tätä huolestuttavaa ilmiötä?

Sastamalan hiljainen maalaiskaupunki onkin kaivannut jo jonkin aikaa pientä ympäristöravistelua elävöittämään kulttuurielämää!

Toimitus jäi kovasti arvuuttelemaan kirjeen lähettäjää. Silminnäkijähavainnot kertovat Tuomiston ympyrässä nähdyn viime viikolla mustiin pukuihin pukeutunutta väkeä ”risukasan” ympärillä.

Epäilemme että ympäristötaidetta on harjoittanut sama porukka, joka taannoin käsitteli esittävän taiteen keinoin pyhiinvaellus-teemaa Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla ja suoritti viime huhtikuussa VR:n vanhalla vesitornilla performanssin osana nykytaidefestivaalia. Korostamme, että tämä on vain arvaus.