Ajat ovat aina kovat, jos autokauppiaalta kysyy, mutta eivät koronaviruspandemian vaikutukset ole autoalaakaan helpolla päästäneet. Levorannan Autoliikkeen toimitusjohtaja Aulis Ylönen toteaa, että pahimmillaan alalla puhutaan satojen tuhansien eurojen kuukausitappioista.

”Huhtikuussa liikevaihto romahti puolella edelliseen vuoteen verrattuna. Kevät oli kauhea, mutta kesällä kaikki näytti taas paremmalta ja kauppa kävi lähes normaaliin tapaan.”

Varsinkin käytettyjen autojen myynnissä oli kesällä kasvua. Ylösen mukaan nyt jos koskaan on oivallinen hetki vaihtaa vanha menopeli vähän uudempaan, sillä vaihtoautosta saa hyvän hinnan.

Kotimaan matkailun suosio vauhditti osaltaan kesän autokauppaa, tuumailee Ylönen. Pandemian jälleen kiihtyessä ikävät ennusmerkit häälyvät kuitenkin varjona monen yrittäjän horisontissa.

”Niin toivoin, että viruksesta olisi jo päästy. Jos kevään malliin mennään, on yhä suurempi osa yrityksistä tosipaikan edessä. Avustuksilla ei yksikään firma pitkään hengissä pysy.”

Ylösen ei ole paniikkinappulaa tarvinnut painella. Vaikka korona yrityksen kassaa kouraisi, ei työntekijöiden lomautuksia mietitty.

”Minulla on autoliikkeen puikoissa sen verran pitkä historia, että tiedän katsoa pidemmälle. Tulee huonoja aikoja, tulee hyviä aikoja, mutta autottomaan aikaan Suomi ei ole siirtymässä.”

Ennemmin porkkanaa kuin keppiä

Ei siirtymistä autottomaan tulevaisuuteen, mutta vähäpäästöisempään, mikäli maan hallituksen linjaukset pitävät kutinsa. Tavoitteena on kotimaan liikenteen tuottamien kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Käyttöön otettava keinovalikoima selviää loppuvuoden aikana, mutta asiantuntijatyöryhmän raportti asiasta on herättänyt huolta muun muassa Autoliitossa, joka on kannanotoissaan korostanut liikenteen kustannusten alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Fossiilisten polttoaineiden hintaa nostavaan myyntilupajärjestelmään tai ruuhkamaksuihin kielteisesti suhtautuva Autoliitto satsaisi biopolttoaineisiin, joiden se näkee keski-iältään korkean autokannan Suomessa mahdollistavan nopeimman siirtymän vähäpäästöisyyteen.

Lisäksi autoalan etujärjestöt ovat kannattaneet toimia, jotka kannustavat kuluttajia vaihtamaan autonsa uudempaan.

Ylönen on seurannut julkisuudessa asiasta käytyä keskustelua. Hän tarjoaisi autoilijoille ennemmin porkkanaa kuin keppiä. Ympäristöteko on se, että vähentää oman autonsa päästöjä. Auton päivityksellä tai omalla ajotavalla on vaikutusta päästöihin, mutta esimerkiksi polttoaineen hinnan nostaminen ei Ylösen mukaan kannusta ilmastotalkoisiin.

”Suurkaupunkien ulkopuolella ihmisten on pakko ajaa autolla, koska julkista liikennettä ei juuri ole. On väärin, että heitä rokotetaan.”

Ylönen toteaa, että eniten autoilun hinnan nousu kurittaa pienituloisia, olkoonkin, että vähävaraisille todennäköisesti maksettaisiin päästöveropotista jonkinmoista kompensaatiota.

Aulis Ylönen miettii, että jo nykyisillä toimilla liikenteen päästöt vähenevät seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävästi, kun autokanta pikkuhiljaa uudistuu, hybridit yleistyvät ja sähköautojen valikoima laajenee.

Korona voisi lisätä maaseudun elinvoimaa

Suomessa on jo pitkään tehty keskittävää politiikkaa, kritisoi Ylönen. ”Eikä se ole vain tämä hallitus, vaan kyseessä ovat pidempiaikaiset poliittiset ratkaisut.”

Toki on niin, että yksityisautoilun väheneminen kirpaisee autokauppaa, mutta pelkästään oman alansa puolesta Ylönen ei ole huolissaan. Hän näkee maaseudun autioitumiseeen liittyvän turvallisuusriskejä.

”Miksi ihmisiä halutaan ajaa suurkaupunkeihin? Kenen etu se on? Koronaviruspandemiakin leviää nopeimmin alueilla, joilla on paljon ihmisiä ja tiivis kaupunkirakenne. Korona voisi lisätä maaseudun elinvoimaa, mutta autoilun kallistuminen sotii sitä vastaan.”

Vaikka Ylönen kyseenalaistaisi keinovalikoimaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi, haluaa hän Levorannan Autoliikkeen olevan ilmastonmuutoksen torjunnassakin ennemmin edelläkävijöiden kuin perässä hiihtäjien porukassa.

”Olimme aikanaan maan ensimmäisiä autoliikkeitä, jotka perustivat kierrätyspisteen. Lähitulevaisuudessa satsaamme merkittävästi sähköiseen kulttuuriin”, toteaa Ylönen salamyhkäisesti.

”Se tarkoittaa monia asioita ja tapahtuu melkoisen näkyvällä tavalla, mutta asiasta lisää tuonnempana.”