Kuolema ei katso kelloa, joten ei katso neljännen polven hautausalan yrittäjä Tero Teuhokaan. Hän korostaa sitoutumista, sillä sitä työ kuoleman kintereillä vaatii. Läheisen menettäminen voi tulla yllättäen tai vähemmän odottamatta, mutta usein se on ihmisen eloa perinjuurin liikuttava ja järisyttävä asia. Siksi Teuho jaksaa jutella vainajan omaisten kanssa keskellä yötäkin. Hänen mukaansa kyse on elämän arvostamisesta.

”Onhan tämä täysin omanlaisensa maailma, todellisuus, jota harva haluaa edes ajatella ennen kuin on pakko. Alan vaihto ei ole silti koskaan käynyt mielessä. Kai minulla on vahva palo tehdä juuri tätä työtä, koska se on lapsuudesta asti kuulunut arkeeni”, Teuho miettii.

Mitä hautaustoimiston työsarka pitää sisällään? Kun ihmisen elämä loppuu, Tero Teuhon työ alkaa. Lääkärin todettua kuoleman, kuljettaa hautaustoimisto vainajan kappelin säilytystiloihin. Jos menehtymistä on voitu ennakoida, on hautapaikkakin usein jo tiedossa. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä vainajia säilytetään sairaalan tiloissa, kunnes saatto kappeliin on mahdollinen.

Odottamattomissa kuolemantapauksissa tarvitaan ensin poliisia. Virkavalta myös tilaa ruumiinkuljetuksen. Jos lähiomaisia ei ole tapahtumapaikalla, kuuluu poliisin tehtäviin toimia suruviestin viejänä.

”Toisinaan viemme vainajan lääketieteelliseen ruumiinavaukseen Tampereelle. Jos kuolinsyy on epäselvä, on paikallaan tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, ja siihen kyyditsemisen hoitaa toinen taho”, Teuho selvittää.

Kollektiivisia hyvästejä ja järjestelyjä

Palataan yöllisiin puheluihin, joita Teuho surevilta saa. Hänen mukaansa monet käytännön asiat – kuten hautajaisten järjestäminen ja perunkirjoitukset – voivat ahdistaa, toisinaan menetyksen paino on niin suuri, että siitä on saatava puhua jollekin.

”Toki meillä on hyvät yhteistyöverkostot ja ohjaan asiakasta kääntymään esimerkiksi seurakunnan ja Kriisikeskus Tukitalon puoleen, mutta jos hänellä on akuutti tarve purkaa sydäntään, olen käytettävissä.”

Arkku, vainajan vaatettaminen, hautakivi, kukat, tilat, tarjottavat ja niin edelleen. Yksityiskohtia hautajaisissa ja niihin valmistautumisessa voi olla paljonkin. Teuhon mukaan suurten kaupunkien ja maaseudun välillä on nähtävissä kulttuuriero: suurissa kaupungeissa on yleisempää ulkoistaa hautajaisjärjestelyt hautaustoimistolle, maaseudulla omaiset haluavat enemmän hoitaa asioita itse.

Omaisten tehtävä helpottuu, jos vainaja on eläessään esittänyt omia hautajaisiaan koskevia toivomuksia. Joskus omaisilla voi olla eriäviä näkemyksiä siitä, millaisen tilaisuuden vainaja olisi halunnut.

Aina vainajalla ei ole sukulaisia. Tällöin edunvalvoja tai joku ystävä voi ottaa hautajaisjärjestelyt hoitaakseen. Hautajaisista on aina kuluja. Teuhon mukaan vähävarainen voi saada perusturvasta kulujen kattamiseen hautausavustusta. Kaikki eivät myöskään ole seurakunnan jäseniä. Silti useimmille järjestetään siunaustilaisuus.

”Mieleeni ei tule yhtään sellaista tapausta, että vainaja olisi vain kyyditty krematorioon ilman minkäänlaista suunnitelmaa hyvästijätöstä.”

Äärimmäinen suru vetää hiljaiseksi

Jos on päivittäin kuoleman kanssa tekemisissä, ei varmaankaan tunne kuolemanpelkoa?

Tero Teuho sanoo, ettei pelkää kuolemaa, mutta kunnioittaa sitä. Elämän rajallisuuden ymmärtäminen saa katsomaan maailmaa tietynlaisesta näkövinkkelistä.

”Elämä on hiuskarvan varassa, se voi päättyä milloin vain. Siksi kunnioitan elämää. Nykypäivänä ihmiset valittavat välillä turhistakin asioista. Kannattaisi mieluummin miettiä sitä kaikkea mikä on hyvin. Ja aika moni asia on silloin hyvin, jos saa olla terve”, hän miettii.

Teuho korostaa hienotunteisuutta. Taitoa viedä asioita eteenpäin, mutta kuitenkin jättää tilaa ja aikaa surulle. Vaikka hän on toiminut alalla kauan, ei kaikkeen silti totu. Lapsen tai nuoren odottamaton kuolema menee ihon alle ja vetää hiljaiseksi.

”Omaisten suru on silloin niin äärimmäistä, erilaista kuin pitkien jäähyväisten jälkeen.”

Mitä hautajaisia järjestävän tulisi muistaa? Lue koko juttu 29.10. Alueviestin suruteemasta.