Alueviestin kuntavaalijuttusarjassa esitellään vaalien ensikertalaisten ajatuksia. Toimitusta lähestyi sähköpostitse 29-vuotias metsäekonomisti ja reservin luutnantti Lauri Tapio.

Kokoomuksen ehdokas on Vammalassa syntynyt ja asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Keikyässä. Kymmenen pääkaupunkiseudulla vietetyn vuoden jälkeen hän palasi perheineen Sastamalaan vuosi sitten syksyllä.

”Samalla siistit sisätyöt vaihtuivat hieman ulkoilmapainotteisempiin paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä. Lisäksi viljelen maatilaa yhdessä veljeni kanssa”, hän kertoo itsestään.

Päätös ehdokkaaksi ryhtymisestä ei ollut Tapiolle helppo, koska perheellisellä töissä käyvällä ihmisellä on muitakin vaihtoehtoisia ajankäyttömuotoja tarjolla.

”Ehkä juuri tästä johtuen yksityisen sektorin työntekijät ja yrittäjät ovat aliedustettuina myös valtakunnallisesti kunnanvaltuustoissa. Uskon, että kaupunkimme pystyy parempaan ja että sillä on mahdollisuus selviytyä olemassa olevista haasteista kasvun tielle, mutta monen asia täytyy muuttua”, hän kirjoittaa.

Tapio nostaa esille väitteen siitä, että Sastamalassa asuminen on halvempaa kuin suurissa kaupungissa.

”Entistä harvemmalla on enää varaa asua maalla omakotitalossa ja käydä autolla töissä. Nämä tiedostaen politiikan painopisteeksi tulisi ottaa asukkaidemme ostovoiman parantaminen asumiskustannuksia ja verotusta keventämällä.”

Liian kalliita toimintamalleja

Lauri Tapio toivoo, että kaikilla puolueilla olisi ymmärrystä ja halua luopua periaatteesta teettää kaikki työt kaupungin omina töinä.

”Etsittäisiin yhdessä kustannustehokkain tapa toteuttaa asioita. Nykyinen malli, jossa kaikki tarvittavat koneet ostetaan kaupungille ja palkataan aina uusi henkilö hoitamaan niitä, on yksinkertaisesti kallis. ”

Toinen asia mihin tulisi Tapion mukaan kiinnittää huomiota, ovat kaupungin omistamat osakeyhtiöt. Ongelmana Tapio näkee sen, että julkisomisteiset osakeyhtiöt eivät ole julkisuuslain piirissä, joten niiden toimintaa on kansalaisen näkökulmasta mahdoton arvioida.

Keikyäläisenä Tapio kertoo käyvänsä Huittisten uimahallissa, joten Vammalan uimahallilla ei sinällään ole hänelle merkitystä.

”Mutta tiedän, että sen rakentaminen palvelee kaupunkiamme paremmin kuin nykyinen toiminta. Varat investointiin on löydettävissä budjetin sisältä, erityisesti nyt veronkorotuksen jälkeen, jos rohkeutta riittää.  Kokonaisuudessaan suhtaudun positiivisesti kaikkiin, ennen kaikkea lasten ja nuorten, liikuntaa edistäviin hankkeisiin”, hän sanoo.

Miksi rakennamme valoja naapurikuntien alueelle?

Tapio kritisoi palveluverkkoselvitystä, jonka lopputuloksena saatiin hänen mukaansa heitettyä epäilyksen varjo koko alueen lasten ja nuorten ylle.

”Kaupunkimme linja näyttää olevan, että päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset voidaan sulkea, mutta henkilöstöä ei voida edes lomauttaa, vaikka koronan myötä työt vähenivät ja osalta loppuivat täysin.”

”Entä olivatko kaikki kaupungin toiminnot tarpeellisia ennen koronaa? Paljonko käytämme rahaa esimerkiksi kulttuuripalveluihin tällä hetkellä ja onko se tärkeämpää kuin lasten ja nuorten tulevaisuus?”

Tapion mielestä painopiste tulee jatkossa asettaa välttämättömiin perusasioihin, joilla turvataan olemassa olevien asukkaiden tyytyväisyys.

”Peruspalveluilla tarkoitan lakisääteisiä velvollisuuksia. Miksi rakennamme valoja naapurikuntien alueelle, kun meillä ei tällä hetkellä ole varaa pitää nykyisiäkään valoja päällä edes Vammalan keskustassa?”