Prisman rakentaminen lähestyy Sastamalassa.
Hypermarketin pihaan on tulossa autopesula ja polttoaineasema. Mainospyloneita nousee kaksi. Ne ovat korkeudeltaan 32 metriä ja yhdeksän metriä.
Tontille porataan maalämpökaivoja kaikkiaan viisitoista. Vesikatolle sijoitetaan aurinkosähkökeräimiä.
Rakennuslupa on ympäristölautakunnan käsiteltävänä.
Kommentointi ei ole käytössä.
Hopunkatu 1, 38200 Sastamala
Avoinna ma-pe klo 8-16
p. 010 229 0400
(kts. puheluhinnat yhteystiedoistamme)
ilmoitukset@alueviesti.fi
toimitus@alueviesti.fi
etunimi.sukunimi@alueviesti.fi
Y-tunnus: 0415990-8
Rekisteri- ja tietosuojaseloste
Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys.
Viiden kunnan alueella ilmestyvä Alueviesti on vakiinnuttanut vahvan aseman alueellisena tiedotusvälineenä. Alueviesti jaetaan keskiviikkoisin Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella, Säkylässä ja Kokemäellä. Jättijako joka viikko, painos 34 000, tavoittaa myös ne taloudet, johon ei tule tilattavaa lehteä.
Uutismedian Liiton jäsen. Noudatamme JSN:n ohjeita.
Osuuskaupan energiaratkaisu on kiinnostava. Toivottavasti kaivot ovat riittävän syviä, jotta geoterminen energia saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön. Suomessa on hyvää teknistä osaamista maalämmön hyötykäytöstä. Syviä reikiä on kaivettu mm. Espoossa. Sastamalan kaupunki voisi osallistua energiahankkeeseen, jotta sen kiinteistöt saisivat varsin puhdasta energiaa. Jos uimahalli joskus tehdään, niin maalämpö on hallin energian lähteenä hyvä.
. . . KUN uimahalli joskus tehdään.
Geotermisen energian hyödyntäminen vaatii 5 – 7 kilometriä syvien reikien poraamista, joka on kymmenien miljoonien investointi kaikkine laitteineen. Tyydytään vaan kiinteistökohtaiseen maalämpöön, ei Sastamalalla ole tässä vaiheessa resursseja muuhun. ST1 JA Turun energia toki puuhaavat yhteishankkeena tällaista geotermistä lämpölaitosta, mutta olisiko Turku hieman isompi ja varakkaampi kaupunki kuin Sastamala?
Hanke olisi vaativa. Siksi tarvittaisiin osaamista Sastamalan ulkopuolelta etenkin kustannuslaskennassa ja teknisessä osaamisessa. En sulkisi pois elvytysrahaston mukaantuloa, koska päättäjämme ovat esittäneet kiinnostuksensa vihreästä ja uusiutuvasta energiasta.
Geoterminen lämmöntuotanto on ehdottomasti yksi tulevaisuuden energiamuodoista ja olisi varmasti sovellettavissa Vammalan kaukolämpöverkkoon. Mutta olen ymmärtänyt, että verkostossa itsessään on miljoonien korjausvelka. Mistä rahat? Lisäksi nykyisessä lämmöntuotannossa on yhteistyökuvioita jotka menisivät uusiksi: vaneritehdas tuottaa poltettavaa puujätettä ja höyryä toimitetaan paikallisille teollisuuslaitoksille. Tarvittaisiin siis yksityinen yhteistyökumppani tuottamaan ja myymään kaupungille energiaa, jotta hanke toteutuisi nopeasti ja hallitusti palvellen kaikkia osallisia ja ennenkaikkea rahoitus järjestyisi ilman hirmuista vääntöä verotulojen käytöstä.
Hankkeen toteuttaminen nyt ja heti ei ole mahdollista, koska taloustilanne on haastava. Erittäin vanha peruskalliomme kyllä odottaa ja tuottaa lämpöä. Nykyinen kaukolämpöverkko palvelee kyllä tarpeita. Hyvä kuitenkin ideoida vaihtoehtoja tulevaisuutta varten.