Huittisissa suoritettiin heinäkuun lopussa sukellusoperaatio, jossa Loimijoen yli kulkevan Rautasillan alta, joen pohjasta nostettiin tykistön A-tarvikkeita eli vanhoja kranaatteja.

Koko operaatio sai alkunsa, kun Huittisten kaupunki suunnitteli rannan ruoppaamista sillan ympäriltä. Tästä syystä alueella kävi aiemmin kesällä sukeltamassa luontokartoittaja, joka etsi luonnonsuojelulailla suojeltua vuollejokisimpukkaa. Yllättäen sukeltaja törmäsikin joen pohjassa kahteen ammukseen.

Poliisin virka-apupyynnöstä paikalle saapuneet maavoimien sukeltajat löysivät joesta heinäkuun lopussa kymmenen ammusta, mutta ennättivät tutkia vain pienen alueen sillan alta.

Ylikonstaapeli Kari Nordlund Lounais-Suomen poliisista kertoo, että löydöksistä johtuen aluetta päätettiin tutkia tarkemmin.

”Nyt pyrimme selvittämään, onko A-tarvikkeita pohjassa vielä enemmän ja paljonko niitä lopulta löytyy. Sukeltajat tutkivat sekä sillan ylä- että alajuoksun”, hän kertoo.

Huono näkyvyys hidastaa etsintää

Ammussukellukset aloitettiin uudelleen kuluvan viikon maanantaina, mutta vielä tiistaina puoleenpäivään mennessä uusia ammuksia ei ollut löytynyt. Nordlund kertoo, että sukellukset jatkuvat useamman päivän ajan.

”Näkyvyys vedessä on olematon ja sukeltajat joutuvat käymään pohjaa läpi käsikopelolla. Työ on todella hidasta ja olemme varautuneet siihen, että joudumme käymään aluetta läpi pitkään.”

Lisähaasteen työhön tuo se, etteivät sukeltajat tiedä tarkalleen mitä ja mistä etsivät.

”Emme tiedä, mitä pohjasta voi löytyä. Kranaattien mekanismit pitää tutkia ja niiden kuljetusturvallisuus varmistaa aina ennen kuin mitään liikutellaan”, Nordlund toteaa.

Yksi aiemmin löytyneistä kranaateista päätettiin heinäkuussa jättää turvallisuussyistä siirtämättä, sillä jo siinä vaiheessa oli selvää, että sukelluksia tultaisiin jatkamaan ja kranaatti olisi parempi nostaa myöhemmin.

Kranaattien alkuperää ei varmaksi tiedetä, mutta ylikonstaapeli kertoo, että kuluneiden viikkojen aikana on vahvistunut epäilys, että ne liittyisivät sisällissodan vuoden 1918 huhtikuun tapahtumiin, jolloin punaiset vetäytyivät Huittisten kautta.

”Mitään faktatietoa asiasta ei ole, mutta sellainen epäily tällä hetkellä on, että löydökset liittyvät niihin historiallisiin tapahtumiin.”

Koska ammusten kuntoa tai turvallisuutta ei varmaksi tiedetä, poliisi on eristänyt alueen poikkeuksellisen laajasti. Sillan ympäristö on suljettu ulkopuolisilta joka suunnasta poliisin eristysnauhoin ja kevyenliikenteen kulku rajoitettu sillan toiselle puolelle. Mahdollista on, että myöhemmässä vaiheessa koko Rautasillan liikenne joudutaan hetkeksi katkaisemaan ammusten nostamisen ajaksi.

”Alueelle ei haluta ulkopuolisia senkään takia, että takaamme sukeltajille työrauhan”, Nordlund lisää.

Ylikonstaapeli muistuttaa, että vanhempien olisi syytä ohjeistaa lapsiaan siitä, että ammukset voivat olla vaarallisia.

”Maanantainakin tähän tuli pari pikkukaveria magneettikalastamaan ja niin pitkään kun alueella tehdään ammussukelluksia, se ei todellakaan ole turvallista.”

Nordlund ohjeistaa, ettei vanhoihin sotilasräjähteisiin pidä koskaan mennä omatoimisesti koskemaan.

”Mikäli sellaisen löytää vaikka kotoa, tulee ottaa yhteyttä yleiseen hätänumeroon, jolloin poliisi tulee tarkastamaan asian ja ottaa tarvittaessa yhteyttä puolustusvoimiin, jolle kaikki sotilasräjähteisiin liittyvät tehtävät kuuluvat.”

Sotilasräjähteiden löytyminen ei ole mitenkään tavatonta, Nordlund arvelee, että niitä löytyy Porin prikaatin toiminta-alueelta vuositasolla noin 50 kappaletta.

”Se on mielestäni paljon siihen nähden, että sodasta on jo niin paljon aikaa. Häijyä on myös se, että räjähteiden voi olettaa menevän ajan mittaan aina vain vaarallisemmiksi, sillä ne on tehty kestämään niin vettä kuin aikaa”, hän sanoo.