“Kun tulimme asemalle ensimmäisen kerran, se oli heti menoa” – Katja ja Markku etsivät kesäkotia, mutta ovatkin nyt asettumassa pysyvästi Karkkuun

Katja Aalto ja Markku Jaakkola aikoivat remontoida rakennuksen perinteitä kunnioittaen. Myös sisustuksessa tullaan hyödyntämään vanhoja, huutokaupoista ja kirpputoreilta tehtyjä löytöjä. Osa seinien hirsistä jätetään näkyville. Nojatuolit jäivät edelliseltä asukkaalta.

Reilusti yli kolmemetrinen huonekorkeus ja seinien vanhat hirret vangitsevat katseen saman tien. On helppo ymmärtää, miksi Katja Aalto ja Markku Jaakkola ihastuivat Karkun entiseen asemarakennukseen. Aalto kertoo olleensa myyty jo pelkän netti-ilmoituksen perusteella.

”Markku ei innostunut vielä siitä, mutta paikan potentiaali kävi kyllä ilmi heti kun paikalle päästiin”, Aalto naurahtaa.

Rakennus tuli myyntiin viime keväänä ja ehti olla kaupan vain kuukauden päivät ennen kuin Aalto ja Jaakkola ostivat sen. Tarjouksen jättämistä ei tarvinnut pohtia, vaikka alun perin pariskunnalla oli haussa ihan erilainen kohde.

”Olimme etsineet jo pari vuotta mökkiä, mutta sopivaa ei tuntunut löytyvän. Hinnat olivat pilvissä, eikä sijainti ollut mieleinen. Kun tulimme asemalle ensimmäisen kerran, se oli heti menoa.”

Asemarakennuksen vanhempi, oikeanpuoleinen osa on valmistunut 1895 ja laajennus kymmenen vuotta myöhemmin. Rakennus on ulkopuolelta Museoviraston suojelema. Talon maalaus on edessä lähitulevaisuudessa.

Karkun asemarakennus on valmistunut vuonna 1895 ja sitä on laajennettu vuonna 1905. Neliöitä on kaikkiaan 207. Toukokuun lopussa tehtyjen kauppojen jälkeen Katja Aalto ja Markku Jaakkola ovat ehtineet muun muassa purkaa toisen tarpeettomaksi jääneen keittiön sekä avata lattioita.

”On katsottu, mitä pintojen alta löytyy ja kaivettu yli sata vuotta vanhat eristeet, hiekat ja sammaleet pois. Myös uutta vesi- ja viemärilinjaa on vedetty”, Jaakkola luettelee.

Vanhempaa aseman puolta on remontoitu aiemmin, mutta myös siellä eristeet menevät nyt uusiksi.

”Niissä on käytetty muovia, ja haluamme kaikesta mahdollisesta muovista eroon.”

Suurempia yllätyksiä tähänastinen remontti ei ole pariskunnalle tarjonnut.

”Huomaa, että rakennus on ollut alun perin valtion omistama. Se on laadukas; hyvästä hirrestä rakennettu ja sen pohjat ovat kunnossa”, kehaisee Jaakkola.

Junat puksuttavat aseman ohi kivenheiton päästä. VR laitatti edellisten omistajien aikana aidan asemalaiturin ja rakennuksen väliin, jotta asukkaat saisivat vähän enemmän yksityisyyttä. ”Sitä ennen matkustajat saattoivat istua talon rappusilla”, Katja Aalto kertoo.

Pariskunta haluaa kunnioittaa remontoidessaan talon henkeä. Perinnerakentamista on jo opiskeltu.

”Ja minä olen menossa savilaastikurssille. Tätä tekniikkaa tullaan varmasti hyödyntämään tulevaisuudessa”, Katja Aalto kertoo.

Tärkein remonttikohde ennen talvea ovat toimivat pesutilat, sillä tällä hetkellä pesulla käydään kylmän kuistin nurkassa seisovassa suihkukaapissa. Asuinneliöille tehdään remontin edetessä uutta jakoa, kun entisen aseman puolelta lohkaistaan uudemmalle puolelle kaksi huonetta.

Jäljelle jääville tiloille pari on jo miettinyt käyttöä. Tarkoitus on aloittaa asemalla pienimuotoinen majoitustoiminta.

”Se ajatus syntyi heti kun täällä ensimmäisen kerran käytiin, sillä neliöitä on liikaa omiin tarpeisiimme. Onko majoitukselle menekkiä, sen näkee sitten”, Katja Aalto miettii.

Hän kertoo pohtineensa muunkinlaista käyttöä tiloille: joogastudiota vintille tai kokoontumispaikkaa kyläläisille.

”Yhteisöllisyys on ajatuksena houkutteleva.”

Rakennuksen yläkerran suhteen remonttisuunnitelmat ovat toistaiseksi avoinna. Tällä hetkellä siellä on iso kesähuone, jossa Markun pojat viihtyivät koko kesän. Talvella tila on kylmillään.

Aallon ja Jaakkolan kanssa Karkkuun muutti kaksi koiraa, Martina (kuvassa) sekä Urho. Jyhkeät rappuset johtavat yläkertaan, jossa on iso kesähuone.

Katja Aallolla ja Markku Jaakkolalla on uusperhe, jossa on yhteensä viisi lasta. Yksi kriteeri vapaa-ajan asuntoa etsittäessä olivatkin hyvät kulkuyhteydet, jotta jälkikasvu pääsee liikkumaan helposti.

Aalto on jo mummu, ja hänellä on 2- ja 4-vuotiaat lapsenlapset, jotka ovat varsin ihastuneet Karkun asemaan.

”He juttelevat sujuvasti asemalaiturilla kulkeville konduktööreille. Kerran kuulin, kun lapset kehuivat että mummulassa on ainakin viisi takkaa”, nainen nauraa.

Todellisuudessa tulisijoja on yhdeksän, joista seitsemän on käytössä. Lisänä on kaksi ilmalämpöpumppua.

Ohi kolistelevista junista ei ole ollut aseman uusille asukkaille häiriöitä, vaikka matkustajajunia kulkee Karkun läpi kaksitoista ja tavarajunia tai pelkkiä vetureita noin 20 vuorokaudessa.

”Tavarajunat pitävät vähän kovempaa meteliä, mutta ei matkustajajunia oikeastaan edes kuule – tai niihin ei kiinnitä enää huomiota. Sen olemme huomanneet, että Karkun asema on ahkerassa käytössä. Kesällä tunnelma oli jopa kansainvälinen, ulkomaalaisia matkustajia tuntui olevan jonkin verran. Kerran Markku pääsi lainaamaan laturia ranskalaiselle miehelle, jolta oli akku loppu”, pari kertoo.

Aalto ja Jaakkola ovat toistaiseksi kirjoilla Ylöjärvellä, missä heillä on paritaloasunto. Vaikka alun perin etsinnässä olikin kesämökki, nyt näyttää vahvasti siltä että aseman uusista omistajista on tulossa sastamalalaisia.

“Olemme olleet Karkussa tiiviisti koko kesän ja viihtyneet. Kyllä siltä vahvasti vaikuttaa, että asetumme tänne ihan pysyvästi.”

Aseman kunnostus on alkanut purkutöillä. Tässä näkymää laajennusosasta vanhalle puolelle, josta otetaan kaksi huonetta asuinkäyttöön.
Vanha lippuluukku muistuttaa yhä menneestä. Se aiotaan myös säilyttää, vaikka tilat ympäriltä muuten uusitaankin.
Älä sylje lattialle -kyltti muistuttaa menneestä. Tällaisia saattoi nähdä aikanaan junien matkustajavaunuissa.