Huittisten Hankkijan myymäläpäällikkö Mikael Kopio kuvailee maatalouskaupan viime vuosia hulluiksi. Ensin pakkaa sekoitti korona, sitten kuvion laittoi uusiksi Ukrainan sota.

”Konekaupassa tämä näkyi niin, että uusien koneiden toimitukset venyivät. Koronan aikana tehtaat olivat kiinni ja tuli komponenttipulaa”, Kopio muistelee.

Tällä hetkellä uusien maatalouskoneiden saatavuus alkaa olla jälleen normaali.

”Kuten tällä hetkellä oikeastaan kaikessa muussakin, varjopuolena on, että hinnat ovat valitettavasti kohonneet”, Kopio kertoo.

Myymäläpäällikön mukaan tämä ei kuitenkaan näy kiinnostuksen vähentymisenä, melkeinpä päinvastoin.

”Painetta ja mielenkiintoa koneiden uusimiseen on havaittavissa paljon.”

Koneiden saatavuuteen sotatilanne ei ole vaikuttanut, mutta Kopio ennakoi, että sodan päättyminen saattaa vaikuttaa sitäkin enemmän.

”On selvää, että kun jälleenrakentaminen jossain vaiheessa alkaa, Ukrainan suunnalla kysyntä maatalouskoneisiin tulee olemaan kova.”

Varaosakaupan puolella tilanne on hyvin samanlainen kuin konekaupassakin. Kopion mukaan saatavuus on tällä hetkellä hyvä, mutta hankintoja ei kannata siirtää pitkälle tulevaan.

Pompsahtaneet hinnat palaamassa lähemmäs entisiä lukemia

Maatalouspuolelle korona ei tehnyt yhtä suuria muutoksia kuin konekauppaan, mutta sotatilanne sen sijaan keikautti tilanteen ennennäkemättömällä tavalla.

Niin polttoaineiden, lannoitteiden kuin viljan hinta nousivat suunnilleen yhdessä yössä poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin.

”Viljan hinnan nouseminen oli tietenkin positiivinen asia niille viljelijöille, joilla oli myytävää. Sen sijaan kotieläinpuolelle se aiheutti todella tiukan tilanteen, kun rehun hinta kohosi pilviin”, Kopio muistelee vuoden takaisia hintamuutoksia.

Sittemmin hinnat ovat jälleen laskeneet lähemmäs entisiä lukemia.

”Polttoöljyn hinnassa lasku on ollut huomattavasti suurempaa, mitä mittarilla on näkynyt”, Kopio kertoo.

Viime keväänä puhutti erityisesti lannoitteiden hinnannousu.

”Maakaasu on olennaisessa osassa apulannan tuotannossa ja kun Venäjä pääsi säätelemään sen tuontia, tämä nosti hinnat korkealle. Olikin huolestuttavaa huomata, miten Venäjä oli vuosien varrella päässyt hallitsemaan toimillaan niin montaa huoltovarmuuteen liittyvää asiaa”, Kopio selventää.

Viljelysopimukset takaavat kiinteät hinnat

Kopion mukaan kaupan kannalta suurimman haasteen on tuonut täydellinen mahdottomuus ennustaa tulevia muutoksia.

”Apulantakauppa on räikein esimerkki. Aiemmin lannoitteiden hinnat ovat pysyneet hyvin vakaina ja yhtäkkiä olimme siinä tilanteessa, että hintamuutokset tapahtuivat tunneissa.”

Kopio toivookin kuluneen vuoden opettaneen sekä kaupalle että viljelijöille suunnitelmallisuutta.

”Pitäisi uskaltaa ostaa lannoitteet silloin kuin hinnat ovat itselle sopivia ja viljan hinnan takaamiseksi kannustamme tekemään viljelysopimuksia ja kiinnittämään viljan hintoja ennakkoon. Liiallinen odottaminen on riskipeliä, sillä hintaerot ovat pahimmillaan niin räikeitä, että päätöksen tekeminen viimeisellä hetkellä voi tulla kalliiksi.”

Viime keväänä osa viljelijöistä punnitsi kohonneiden kustannusten vuoksi jopa peltojen kylvämättä jättämistä. Kopion mukaan niin ei kuitenkaan käynyt ja tällä hetkellä viljelijöiden keskuudessa on havaittavissa selvä halu jatkaa.

”Tilanne on edelleen todella haastava, joten puheet ovat nytkin vähän samanlaisia kuin viime keväänä. Ei tässä kuitenkaan mihinkään synkkyyteen olla vajoamassa, joten luotan suomalaiseen maanviljelyyn ja viljelijöihin.”

Tällä hetkellä tehdään torjunta-ainekauppaa

Maatalouden tukipolitiikka on tällä hetkellä varsin avoinna. Kopio kertoo tulevien tukipäätösten vaikuttavan myös maatalouskaupan rakenteeseen.

”Meillä se aiheuttaa lisäpohdintaa ensi syksyn rahoituskuvioita ajatellen.”

Maatalouskaupassa tehdään tällä hetkellä torjunta-ainekauppaa tulevaa kesää varten ja viime päivien suotuisa sää on saanut myös kalkkikaupan käymään.

”Jonkin verran tehdään myös siemenkauppaa kevään kylvöjä ajatellen”, Kopio kertoo.

Moni helpotti kevään kylvöpainetta jo syksyllä ja Kopion mukaan lähialueella kylvettiin paljon syysvehnää ja ruista.

”Tämä on selvästi kasvussa oleva trendi, että kylvöjä pyritään tekemään mahdollisimman paljon jo syksyllä. Se tietenkin keventää sekä kevään työkuormaa että riskiä ja syysviljoissa on mahdollisuus hyviinkin satoihin”, Kopio sanoo.