Istuntokauden viimeisellä viikolla eduskunta tekee vaalikauden tärkeimmän päätöksen, kun Suomen Nato-jäsenyys hyväksytään. Nato-jäsenyys takaa sen, että Suomi ei joudu enää koskaan puolustamaan isänmaata yksin. Jäsenyys toki vaatii vielä Unkarin ja Turkin ratifioinnin, mutta niitä odotamme Vilnan kokoukseen mennessä.

Tärkeää kuitenkin on, että Suomi tekee omalta osaltaan asian valmiiksi. Hyvin merkittävää on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on jo saanut Naton suurien jäsenmaiden eli USA:n, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan tuen. Me emme siis enää ole yksin. Toki Suomi tarvitsee jatkossakin yleisen asevelvollisuuden, vahvan maanpuolustustahdon ja modernit puolustusvoimat. Me kuitenkin tiedämme, että apua tulee, jos sitä tarvitaan.

Venäjän hyökkäyssota on ollut hyvin brutaali. Ukrainalaisia siviilejä on kuollut 40 000 ja sotilaita myös kymmeniä tuhansia. Maanpakoon on joutunut 8 miljoonaa ukrainalaista, joista kolmisen sataa on tullut Sastamalaan, joukossa kymmeniä lapsia. Inhimillinen kärsimys on ollut käsittämätön. Venäläisiä sotilaita on kaatunut tai haavoittunut 200 000, mutta se ei Venäjän johtoa ja eliittiä hetkauta, ihmishengillä ei ole heille merkitystä.

Ukrainalaiset taistelevat urhoollisesti isänmaansa, vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Venäjälle nämä arvot eivät merkitse mitään. Ei myöskään niille maille, jotka antavat Venäjälle vähintään hiljaista tukea, kuten esimerkiksi kriisistä taloudellisesti hyötymään pyrkivät Kiina ja Intia tekevät. Ukrainan asia on myös meidän asiamme. On oikein ja perusteltua, että Suomi auttaa Ukrainaa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Hyvin monet suomalaiset ovat myös henkilökohtaisesti auttaneet ukrainalaisia joko täällä Suomessa tai lähettämällä rahaa ja tarvikkeita Ukrainaan.

Turvallisuutta ei kuitenkaan ole vain ulkoinen turvallisuus. Arjen turvallisuus on myös tärkeää. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä mitä tapahtuu, jos jengirikollisuus, katuväkivalta ja erilaiset alakulttuurit pääsevät valloilleen. Suomessa on onnistuttava paremmin jengiytymisen torjunnassa ja kotoutumisessa. On käytettävä sekä kovia että pehmeitä keinoja.

Turvallisuutta on myös taloudellinen turvallisuus. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on esittänyt huolensa Suomen valtion varomattomasta velkaantumisesta. Ne puheet kannattaa ottaa vakavasti.