Vaaligallup: Mihin haluavat vaikuttaa huittislaiset kansanedustajaehdokkaat?

Huittislaiset eduskuntavaaliehdokkaat Joonas Immonen, Anni Tormas, Elias Rantanen, Krista Salminen, Mikko Kaunisto ja Niina Immonen osallistuivat pari viikkoa sitten Lauttakylän lukiolla järjestettyyn vaalipaneeliin. Huittislaisista ehdokkaista kuvasta puuttuu Antti Suomela.

Huittisista on eduskuntavaaleissa ehdolla seitsemän ehdokasta. Pyysimme ehdokkaita esittelemään itsensä sekä kertomaan, mihin yhteen asiaan he haluaisivat olla vaikuttamassa.

Joonas Immonen (kesk)

22 vuotta, kansainvälisen politiikan yliopisto-opiskelija ja reservin vänrikki. Puolivallaton poikamies.

”Kokonaisturvallisuus on taas noussut vaalien ykkösteemaksi.

Ajattelen, että erityisen tärkeää on tarttua energia- ja ruokaturvan haasteisiin. Suomi on saatava omavaraiseksi ja kansalaisia tulee tukea kovien sähkölaskujen kanssa. Turve on syytä pitää edelleen osana suomalaista energiaklusteria. Ruokaturva on myös osa kokonaisturvallisuutta.

Me tarvitsemme suomalaista ruokaa ja tuottajat ottavat liian suuren riskin tuottaessaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa. Luvitusjärjestelmä on uudistettava, byrokratiaa karsittava ja epätasaista neuvotteluvoimaa päivittäistavarakaupan ja tuottajien välillä on tasapainotettava. Tuottaja ansaitsee paremman hinnan markkinoilla. Kannattavuuskriisi on syytä nostaa ratkottavien asioiden kärkeen ja tulevalla vaalikaudella tulee perustaa parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan suomalaisen ruoan pelastamisohjelma.

Myös metsät on pidettävä EU:n päätösvallan ulkopuolella ja omistajansuoja on turvattava.”

Niina Immonen (ps)

43 vuotta, ikäihmisten palveluohjaaja, muistihoitaja, sosionomi (AMK). Kahden aikuisen lapsen äiti.

”Laadukkaiden sote-palvelujen turvaaminen. Sairaiden, ikäihmisten ja vammaisten hyvä hoito.
Hoitajamitoituksesta tulee pitää kiinni, hoitohenkilöstön työnjakoa tulee edelleen tarkentaa. Omaishoitoon tuki jokaiselle omaishoitajalle, ei määrärahasidonnaisesti.

Koulutuspaikkoja osaajapula-aloille tulee lisätä, psykoterapiakoulutus maksuttomaksi, eläkeläisiä on houkuteltava töihin, kannustinloukut työn vastaanottamiseksi tulee purkaa.
Sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäiseviin toimiin tulee panostaa eri sektorien toimesta jo varhaisessa vaiheessa muun muassa syrjäytymistä ja lapsiperheköyhyyttä ehkäisemällä ja perheitä tukemalla, varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkoot tulee pitää maltillisina, tukea oppimiseen tulee saada riittävästi.

Toimien rahoituksen turvaamiseksi olen valmis säästämään kehitysavusta, poliittisen toiminnan tukemisesta sekä valtion hallinnosta, kiinteistöistä ja ICT-kustannuksista.”

Mikko Kaunisto (vas)

46 vuotta, kirvesmies, projektivastaava, kaksi aikuista lasta

”Oikeudenmukainen talouspolitiiikka joka ottaa suhdanteet huomioon.
Koska valtion talous vaatii korjausliikettä ja sitä tulee ensisijaisesti saada aikaiseksi panostamalla talouskasvuun, työllisyyden lisäämiseen ja työn tehostamiseen osaamisen ja koulutuksen panostuksella.”

Elias Rantanen (kd)

67-vuotias, peruskoulun ja ammatillista koulutusta käynyt laivanrakentaja-hitsaaja, avioliitossa yhdeksän aikuista lasta, 10 lastenlasta.

”Haluan yhdessä toisten kanssa rakentaa Suomesta inhimillistä, oikeudenmukaista, perheystävällistä ja yritteliästä yhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen arvo tunnustetaan ja kaikilla on turvallista elää.

Puolustaa heikompiosaisten kansalaisten asemaa. Kannustaa yritteliäisyyteen ja itsensä kehittämiseen sekä vastuunottoon perheestä, lähimmäisistä ja luonnosta. Puolustaa jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

Oikeudenmukaisen yhteiskunnan keskeisimpiä lähtökohtia on ihmisten tasavertaisuus. Naisten ja miesten tasa-arvo, eri ihmisryhmien yhdenvertaisuus. Tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvään elämään ja terveyteen. Jokaiselle on taattava mahdollisuudet kouluttautua,yrittää ja menestyä taustastaan riippumatta. Alueellinen eriarvoistuus,periytyvä huono-osaisuus on estettävä. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus turvata.”

Krista Salminen (Liike nyt)

34 vuotta, tilitoimistoyrittäjä, perheeseeni kuuluu aviomies sekä alakouluikäinen tytär.

”Haluan erityisesti vaikuttaa pk-yrittäjien asemaan ja yrittäjyyteen yhteiskunnassamme.
Yrittäjyydellä me pystymme vahvistamaan elinvoimaisuuttamme sekä saamme enemmän eri alojen työpaikkoja ja näin pystymme nostamaan työllisyysastettamme. Hyvinvoiva yritys pystyy myös maksamaan työntekijöille parempaa palkkaa. Elinkustannusten nousun myötä palkkoja on korotettava ja tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, että yrityksen on nostettava omia myyntihintojaan, jotta palkankorotukset saadaan katettua.

Yritys maksaa palkankorotusten päälle vielä henkilösivukulut, joten esimerkiksi kolmen prosentin korotus palkkaan tarkoittaa vähintään viiden prosentin korotusta henkilöstökuluihin.
Maa- ja metsätalous on nähtävä myös yrittäjyytenä ja metsien hakkuita ei tule rajoittaa. Yrittäjyyden vahvistamiseksi investointeja tulee voida tehdä ennen verojen maksua ja valtion tulisi lähteä takaamaan investointirahoituksia tasapuolisesti kaikille aloille. Yritystukia tulee suunnata suuryritysten sijaan enemmän pk-yrityksille.”

Antti Suomela (Vapauden liitto)

perheellinen 51-vuotias IT-insinööri.

”Haluan puolustaa yksilönvapautta, kuten sananvapautta, elinkeinovapautta, uskonnonvapautta, vapautta poliittiseen toimintaan ja päättää itsenäisesti kehostamme. Lain ja asetusten pitää kohdella jokaista henkilöä yhdenvertaisesti.

Tämä tarkoittaa, ettei yhteiskunta saa tehdä sellaisia rakenteita tai järjestelmiä, joilla se mahdollistaisi eriarvoisen kohtelun esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden tai henkilökohtaisten terveydellisten ratkaisujen takia.

Eduskunnan valvontaan tarvitaan perustuslakituomioistuin, ettei toisteta esimerkiksi pandemian tai energiakriisin hoidossa tapahtuneita poliittisia virheitä. Oikeus edulliseen energiaan ja vapaus turvalliseen liikkumiseen on kaikilla. Esimerkiksi susien kannanhoidollinen metsästys on laajemmin sallittava.

Korostan myös yksityisyyden suojan merkitystä, jokainen rehellinen kansalainen on oikeutettu yksityisyyteensä. Viime vuosina yhteiskunnan kontrolli on lisääntynyt huolestuttavasti. EU:n digitaalinen identiteettilompakko EI saa tulla ”poliittiseksi työkaluksi” vapauksien rajoittamiseen ja tähän kehitykseen pitää vaikuttaa.”

Anni Tormas (kok)

38-vuotias, viiden lapsen äiti, kirjastoalan ammattilainen, tradenomi YAMK, kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän sekä Huittisten kokoomuksen puheenjohtaja.

”Olen ehdolla, koska haluan vaikuttaa paremman tulevaisuuden eteen.
Jos pitää mainita yksi asia johon haluan vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvinvointia edistävien palveluiden tukeminen ja kehittäminen. Ennaltaehkäisevien, laadukkaiden arjen palveluiden on oltava saavutettavissa kaikille.

Kulttuuri- kirjasto- ja liikuntapalvelut, perheiden palvelut, yhdistysten ja yhteisöjen toiminta sekä palvelut lähellä ihmistä – vähentävät muun muassa korjaavien sote-palveluiden tarvetta.
Päätöksenteko edellyttää kokemusta ja näkemystä, kuuntelevia korvia ja sydäntä – arjen asiantuntemusta.

Olen ehdolla, koska tulevaisuus tarvitsee tinkimätöntä ja rakentavaa vaikuttamista satakuntalaisen maaseudun, ihmisten sekä ympäristön hyvinvoinnin ja kestävän talouden rakentamiseksi.”