Työvoimapula on aihe, johon törmää nykyisin alasta kuin alasta puhuttaessa. Maatalousalalla työvoiman saatavuushaaste on tiedostettu jo jonkin aikaa ja sitä on lähdetty ratkaisemaan muun muassa koko alan imagoa nostamalla.

Satafood Kehittämisyhdistys ry:n sekä Maitoyrittäjät ry:n Kotieläintilojen imago ja työvoima -hankkeen viime viikolla Huittisissa järjestämässä seminaarissa Atria Sika kehityspäällikkö Niina Immonen, HK Scan Suomen liiketoimintayksiköstä vastaava johtaja Jari Leija, Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen ja ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtajaksi Harri Mäkivuokko veikkasivat, että niin tiloilla kuin ruokaa valmistavassa teollisuudessa suurimmat työvoimahaasteet ovat vasta edessäpäin.

”Tulee varmasti hetki, että työvoiman saatavuus on este sille, että tilat pystyisivät investoimaan”, Immonen ennusti.

Mäkivuokko totesi tämän johtuvan ennen kaikkea suurten ikäluokkien ikääntymisestä.

”Suuri kysymys kuuluu, mistä heille löydetään paikkaavat osaajat. Teknologian avulla pystymme paikkaamaan jonkin verran, mutta tarvitsemme aina myös ihmistä.”

Mäkivuokon mukaan työn ja työntekijöiden välillä on suuri kohtaavuusongelma.

”Työttömiä on, mutta suorittava työ ei houkuta.”

Opiskelijahankinta onnistunut

Koskisen mukaan jo pienet korjausliikkeet voisivat auttaa alan vetovoimaan. Hän panostaisi esimerkiksi työpaikkailmoituksiin.

”Enää ei riitä, että mennään metsän reunaan huutamaan, että meillä olisi töitä ja oletetaan, että hakijoita tulee.”

Mäkivuokko muistutti, että nykyään maailma vetää puoleensa, eikä kotitilan jatkaminen ole samalla tavalla automatio, mitä aiemmin.

”Tänä vuonna alalla on kuitenkin tehty jotain oikein ja onnistutta opiskelijahankinnassa, sillä hakijoita on ollut paljon enemmän kuin pitkään aikaan”, hän iloitsi.

Menestys pitää uskaltaa näyttää

Leija lähtisi parantamaan paitsi alan koko ruoantuotannon arvoketjua. Hänen mielestään ruokaa on alettu pitää itsestäänselvyytenä.

Immonen on huomannut, että alan yrittäjät eivät itsekään arvosta omaa alaansa.

”Ala näkyy ulospäin negatiivisena. Enemmän pitäisi keskittyä hyviin puoliin, kuten eläimiin ja siihen, miten paljon ihan uutta tekniikkaa alalla käytetään.”

Myös alan kannattavuutta olisi nelikon mukaan syytä tuoda paremmin esiin.

”Yrittäjäominaisuudet korostuvat maatalousalalla samalla tavalla kuin missä tahansa yrittämisessä. Kaikki eivät aina pärjää, mutta he, jotka tekevät asioita oikein, voivat saavuttaa huipputuloksia”, Mäkivuokko totesi.

”Se pitää uskaltaa näyttää, kun homma menee maaliin”, Leija kannusti.

Mistä lisää osaavia lomittajia?

Kannattavuuden ohella toinen maatalouden ympärillä pyörivä peikko on lomien puute. Kaikilla maatalousyrittäjillä lomien pitämiseen ei ole mahdollisuutta.

”Eläimet pitää hoitaa joka päivä”, Immonen huomautti.

Leija ja Mäkivuokko pitivät suurena ongelmana, että ammattitaitoisia lomittajia ei ole kaikkialla saatavilla.

”Mikäli tilakokoa pystyy kasvattamaan, on mahdollista palkata ulkopuolista työvoimaa ja näin jakaa työtaakkaa”, Immonen sanoi.

Maatalousyritäjäksi ajaa usein paitsi into työskennellä eläinten kanssa myös halu asua maalla ja huolehtia tilasta, joka jättää parempana tuleville polville.

”Tietty kierto ja syklisyys on koko jutun juju, mutta kyllä alaan pitää suhtautua niin, että rakastaa peltoa ja haluaa tehdä siitä parhaan mahdollisen”, Mäkivuokko pohti.

Koskinen muistutti, että maataloudessa jos jossain on mahdollista nähdä työnsä tulos.

”Ruoantuotanto ei ole kovin suhdanneherkkä ala, sillä nälkä tulee joka päivä”, Leija painotti ja uskoi, että tulevina vuosina painopiste ruoantuotannossa siirtyy jälleen enemmän pellolle.

Valtava potentiaali laktoosittomissa tuotteissa

Koronan myötä ruokakeskustelussa aiempaa vahvemmin esiin nousi huoltovarmuus, Mäkivuokko uskoo myös tämän vahvistavan omalta osaltaan alan imagoa.

”Meillä pitää olla jatkuva tarve pitää yllä suomalaista ruoantuotantoa, mikäli haluamme huoltovarmuuden säilyvän.”

Asiantuntijat näkevät mahdollisuuden myös viennissä.

”Miksi emme tuottaisi enemmän ja myisi muualle. Hinnan kanssa emme pärjää, mutta meillä on erittäin hyvää tuotekehitystä ja esimerkiksi laktoosittomissa tuotteissa olisi valtava potentiaali”, Mäkivuokko ideoi.