”Ei ole niin pientä muutosta, ettei se voisi vaikuttaa lapseen”, Huittisten kaupungin konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elisa Lehtinen aloittaa.
Aina vanhemmat eivät aavista, miten suuren myllerryksen esimerkiksi lemmikkieläimen kuolema tai isovanhemman sairastuminen voi pienen lapsen sisällä aiheuttaa.
Päiväkodissa saatetaan ihmetellä lapsen yllättäen alkanutta levottomuutta, mutta siihen ei osata puuttua oikeilla keinoilla, kun syytä ei tiedetä.
”Usein lapset myös aistivat asioita, vaikka niitä ei kerrottaisi heille suoraan. Sitten saattaa käydä niin, että lapsi keksii ankealle tunnelmalle oman selityksen, millä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa”, kaupungin toinen konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Emilia Nieminen jatkaa.
Lasten ja perheen tilanteista kannattaa puhua, ja tähän huittislaisessa varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa on jo vuosien ajan hyödynnetty Lapset puheeksi -menetelmää, joka on kehitetty tukemaan lasten ja perheiden pärjäävyyttä isoissa tai pienissä arjen muutoksissa tai vaikeuksissa.
Lapset puheeksi koskettaa jokaista huittislaista lasta
Lapset puheeksi -menetelmästä on myös kehitetty oma Satakunnan malli, joka on kirjattu hyvinvointialueen strategiaan.
”Lapset puheeksi -menetelmä on ollut myös hyvä sidos varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välillä. Nyt, kun perhekeskus on siirtynyt kaupungilta hyvinvointialueelle, ilmassa on ollut jännitystä siitä, miten yhteistyö jatkuu. Siksi haluammekin korostaa, että esimerkiksi menetelmän käyttö ja yhteistyössä toimiva lapsiperhetiimi eivät ole katoamassa mihinkään”, varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen yhteistyötä hanketyöntekijänä suunnitteleva Henna Heino sanoo.
Jokainen huittislainen lapsi päätyy Lapset puheeksi -keskustelun aiheeksi jo ennen syntymäänsä. Ensimmäisen kerran menetelmän kysymyksiä ja keskusteluaiheita käydään läpi neuvolassa noin 30 raskausviikon kohdalla tehtävässä laajassa tarkastuksessa.
”Toisen kerran Lapset puheeksi -menetelmää hyödynnetään 1,5-vuotisneuvolan yhteydessä”, perhekeskuksen terveydenhoitaja Leena Evala kertoo.
Kaikki neuvolan terveydenhoitajat on koulutettu menetelmän käyttöön. Myös jokaisessa huittislaisessa varhaiskasvatusryhmässä on ainakin yksi työntekijä, joka on koulutettu menetelmään.
”Tällä hetkellä meillä on menossa sellainen boostaus, että menetelmä otettaisiin jälleen enemmän käyttöön. Myös kirjasto, seurakunta ja yhdistykset ovat ilmaisseet kiinnostusta menetelmän käyttöön ottamiseen”, kouluttajina toimivat Heino ja Nieminen kertovat.
Mielen hyvinvointi koostuu arjen palikoista
Mielen hyvinvointi on tällä hetkellä voimakkaasti esillä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet lyhyessä ajassa roimasti. Lehtinen korostaakin, että Lapset puheeksi -menetelmä on hyvä tapa tarttua pieniinkin haasteisiin ennen kuin ne kasvavat suuriksi.
”Mielen hyvinvointi koostuu arjen palikoista ja niistä on tärkeä pitää huolta. Se, että asioista kesksutellaan ennen kuin niistä tulee varsinaisia murheita, on parasta mahdollista mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy”, Heino huomauttaa.
Suurin osa Lapset puheeksi -menetelmän puheenaiheista ratkeaa pienillä keskusteluhetkillä, mutta tarvittaessa ongelmiin voidaan etsiä ratkaisuja moniammatillisessa lapsiperhetiimissä.
”Tämä on perheille täysin vapaaehtoista ja he saavat myös itse päättää, keitä keskusteluihin osallistuu. Jos esimerkiksi puhutaan perheen jaksamisesta, mukana voi olla mummo tai kummi, niitä ihmisiä, jotka ovat lähellä perheen elämässä”, Heino sanoo.
Usein Lapset puheeksi -menetelmän keskustelua ehdotetaan varhaiskasvatuksen tai neuvolan toimesta elämää mullistavissa tilanteissa kuten vanhempien erotessa tai sairastuessa, mutta myös vanhemmat voivat itse ehdottaa keskusteluhetkeä jos huomaavat jonkun painavan lapsen mieltä.
”Menetelmässä erityisen hienoa on se, että kaikki ovat keskustelussa tasavertaisia osallistujia. Ammattihenkilöt eivät yritä neuvoa vaan vanhemmat ovat tilanteen ensisijaisia asiantuntijoita”, Nieminen painottaa.
”Eikä asioista puhuta ongelmapainotteisesti vaan pyritään löytämään vahvuudet ja keinot kannatella niitä”, Lehtinen jatkaa.
