Työvoimapula ja väestön ikääntyminen ovat nousseet lyhyessä ajassa valtakunnan suurimmiksi haasteiksi. Huittisissa yksi keino näiden ongelmien ratkaisemiseksi on tavoite tuplata nettomaahanmuutto.
Tällä hetkellä maahanmuuttajia on tullut Huittisiin vuosittain reilu parikymmentä. Nyt kaupungin tavoitteena on nostaa määrä 50:een.
Tavoite on kirjattu kaupunginvaltuuston maanantaina hyväksymään kotouttamisohjelmaan. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on kirjattu myös kaupungin strategiaan.
”Kotouttamisen edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kotouttamisohjelma pitää joka tapauksessa hyväksyttää valtuustolla kerran neljässä vuodessa, mutta nyt olemme päivittäneet sitä vähän isommalla kädellä”, Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo kertoo.
Elinvoimajohtaja painottaa, ettei kunta kuitenkaan tee kotouttamistyötä yksin, vaan tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi TE-toimiston, hyvinvointialueen, oppilaitosten ja eri järjestöjen kanssa.
Tällä hetkellä huittislaisesta väestöstä 4,4 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraista kielistä eniten puhutaan venäjää, viroa, ukrainaa ja puolaa, mutta merkittävästi myös turkkia ja thaikieliä.
Työpaikka tärkeä sitouttaja
Peippo korostaa, että Huittisissa ei ole tarkoitus kehittää jatkossa erillisiä palveluita maahanmuuttajille, vaan tarkistaa, että nykyiset palvelut ovat sopivia myös maahanmuuttajille.
”Näin tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset”, hän sanoo.
Peippo tietää, että maahanmuuttajien kohdalla yksi suurimmista haasteista on heidän sitouttamisensa tietylle paikkakunnalle. Huittisiin tulleista kiintiöpakolaisista vain harva on jäänyt kuntaan, sillä suuret kaupungit vetävät usein puoleensa.
Huittisten kaupungin työllisyyskoordinaattori Sari Laakso on tehnyt taustatyötä haastattelemalla Huittisiin kotiutunutta maahanmuuttajaa. Vastaavanlaista selvitystyötä on tehty myös SPR:n toimesta.
Laakso kertoo, että työpaikan merkitys korostuu kotoutumiskokemuksissa.
”Se on ehdottomasti asia, jolla maahanmuuttaja saadaan sitoutettua kaupunkiin. Kun työ on täällä, ei täältä haluta lähteä minnekään muualle.”
Maahanmuuttajat pitävät tärkeänä myös sitä, että kielikoulutukseen pääsee nopeasti.
”Koulutuksen lisäksi on tärkeää olla tekemisissä ihmisten kanssa. Kieli opitaan ennen kaikkea arjen kohtaamisissa. Maahanmuuttajat elävät täällä aivan normaalia elämää ja nauttivat tavallisista asioista kuten luonnosta ja liikkumisesta”, Laakso tietää.
Koti Huittisista – elinvoimaa kansainvälisistä osaajista
Uuden kotouttamisohjelma visioksi on asetettu Koti Huittisista, elinvoimaa kansainvälisistä osaajista.
Ohjelman keskiöön on nostettu tavoitteita, kuten asuntopolitiikka, oppimispolut ja elinvoima.
”Esimerkiksi asuntopolitiikan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että Huittisiin tarvittaisiin lisää edullisia asuntoja”, Peippo avaa.
Kotouttamisen edistämisessä kyse voi olla niinkin pienistä ja itsestään selvistä asioista kuin kaupungin materiaalin kääntämisestä englanniksi.
”Ja selkokielisen materiaalin tuottamisesta, jotta se on helppo kääntää omalle kielelle käännösohjelmien avulla”, Peippo lisää.
Neuvontapisteestä matalan kynnyksen maahanmuuttoneuvontaa
Vuoden alussa Huittisissa aloitti kerran kolmessa viikossa avoinna oleva maahanmuuttajien neuvontapiste.
Maahanmuuttajien neuvontapiste toteutetaan yhteistyössä MoniPorin kanssa. Maahanmuuttoneuvoja Juha-Matti Mäkinen toteaa Huittisten kaupungin ottaneen esimerkillisen aktiivisen otteen kotouttamispalveluiden kehittämisessä.
”Porissa palvelemme koko Satakunnan alueen maahanmuuttajia, mutta olemme jalkautuneet Huittisiin ja Raumalle, koska näillä paikkakunnilla kysyntää on ollut paljon.”
Neuvontapiste tarjoaa matalan kynnyksen maksutonta maahanmuuttoneuvontaa painottuen viranomaisasioihin.
”Olemme sellaisena pehmentäjänä ihmisen ja byrokratian välissä”, Mäkinen sanoo
Huittisissa palveluun on tähän mennessä tullut joitakin kymmeniä yhteydenottoja. Mäkisen mukaan enemmänkin mahtuisi.
”Meihin voivat ottaa yhteyttä myös yritykset, joilla on maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Voimme auttaa lomakkeiden täyttämisessä ja meiltä voi kysyä neuvoja esimerkiksi oleskelulupaan, perheenyhdistämiseen, kansalaisuuteen tai Suomessa asumiseen liittyen” Mäkinen kertoo.
