Viime torstaina Satakunnan hyvinvointialueen Huittisten kaupungintalolla järjestämässä Tulevaisuuden palvelut -keskusteluillassa ei annettu minkäänlaista vastausta siihen, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Huittisista tulee tulevaisuudessa saamaan, mutta harvinaisen selväksi tuli, että asia kiinnostaa huittislaisia.

Muissa Satakunnan kunnissa vastaava tilaisuus on houkutellut paikalle vain kourallisen ihmisiä, Huittisissa paikalla oli upeasta kesäillasta huolimatta liki 70 henkeä ja sali oli aivan täynnä.

Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen kertoi heti kärkeen, että hyvinvointialueen toimintaan liittyen on edelleen paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

Hän vertasi vuodenvaihteessa tapahtunutta uudistusta vauvaan, joka on viimein synnytetty, mutta päässyt vasta konttausvaiheeseen.

”Mielestäni on rehellistä tunnustaa, että edelleen on paljon epävarmuutta.”

Alkuperäiset tavoitteet pitävät

Lehtosen mukaan kaikissa Satakunnan 16 kunnassa sote-palvelut olivat ennen uudistusta hyvällä mallilla.

”Kiersimme kaikki kunnat ja jälkikäteen oli sellainen olo, että mitä me oikein olemme puuhailemassa, kun kaikissa kunnissa palvelut ovat hyvät.”

Aiemmin palvelut on tuotettu jokaisessa kunnassa oman ohjelman mukaan, mutta nyt lakiuudistus vaatii, että palvelut ovat kaikkialla samanlaiset ja samanhintaiset.

”Siksi se on saattanut jossain tarkoittaa myös palveluiden heikentymistä tai kallistumista.”

Lehtonen muistutti, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet: lääkäriin pääsyn helpottuminen ja palvelun saaminen kohtuullisessa ajassa, ovat edelleen olemassa. Taustalla painaa kuitenkin voimakkaasti myös valtion vaatimus kääntää pitkä taloudellinen miinus puhtaaksi nollaksi.

Tulevien sotekeskusten määrä on edelleen auki

Toimialajohtaja Hanna-Leena Markki muistutti yhden haasteen olevan myös riittävän työvoiman saamisessa. Esimerkiksi lääkäreistä, puheterapeuteista ja psykologeista on ollut pulaa jo aiemmin, nyt listaan ovat liittyneet myös ikääntyneiden palveluissa tarvittavat lähihoitajat.

”Jossain palvelukodeissa paikkoja on jouduttu vähentämään, koska henkilökuntaa ei vaan saada kaikkialle” projektijohtaja Kalevi Mäkipää vahvisti.

Markki avasi sote-palveluiden suunnittelun ja toteutuksen jakautuneen kolmeen isompaan käyttäjäryhmään. perhekeskuksiin, sotekeskuksiin ja ikäkeskuksiin. Huittisten perhekeskustoiminta on osa perhekeskus Suvituulta, johon kuuluvat myös Säkylä ja Eura.

Tulevien sotekeskusten määrä ja sijainti ovat vielä auki. Lehtonen arvioi, että Satakuntaan tulisi mahdollisesti neljästä kuuteen sotekeskusta ja huomautti, että toimipisteet eivät välttämättä tule olemaan joka paikassa samanlaisia.

Markki kertoi, että sotekeskusta suunnitellaan hyvin pitkälti Huittisten terveyskeskuksessa toimineen mallin mukaisesti.

Palveluiden saatavuutta tullaan helpottamaan liikkuvilla yksiköillä ja lääkäreiden etävastaanotoilla.

”Meillä voi olla esimerkiksi liikkuva näytteenotto ja koululaisten hammashuolto”, Mäkipää mainitsi.

”Ydin eivät ole kriteerit vaan saavutettavuus”

Siihen, tuleeko Huittisissa olemaan tulevaisuudessa oma sotekeskus, kukaan kolmikosta ei uskaltanut antaa minkäänlaista vastausta, mikä selvästi turhautti paikalla ollutta yleisöä.

”Me olemme tulleet tänne kuulemaan, miten huittislaisten käy”, Jukka Tuori huomautti.

Marjatta Marttilaa harmitti, että ilmassa oli selitysten taakse piiloutumista.

”Terveydenhuollon prosessit on selvitetty jo vuosikymmeniä sitten ja ne ovat aina samat. Asiakas tulee vastaanotolle, selvitetään hänen tarpeensa ja vastataan siihen. Ydin eivät ole kilometrit, vaan saavutettavuus. Sähköiset palvelut eivät kompensoi kaikkea, vaan edelleen tarvitaan ihminen”, hän ohjeisti saaden yleisöltä raikuvat aplodit.

Aluevaltuustossa istuva huittislainen Atte Hölttä kyseenalaisti uuden kuuman sairaalan tarpeen.

”Kiva se tietysti olisi, mutta tilanteessa jossa pitää miettiä, säästämmekö esimerkiksi lasten hammashuollosta niin tässä asiassa pitäisi laittaa jäitä hattuun.”

Timo Routakangas ihmetteli, miksi ihmisiä ikään kuin pelotellaan hoidon loppumisella. Hän näki, että hoitoa tulee varmasti saamaan jatkossakin.

Outi Tuomisto toi terveiset, että hyvinvointialueen nettisivut ovat sekavat ja täynnä vanhaa tietoa.

Heidi Lintunen huomautti, että jos huittislaisia lähihoitajia on haastava saada lähtemään töihin Vampulaan asti, niin Poriin ajaminen todennäköisesti houkuttelee heitä vielä vähemmän.

Aila Hänninen ihmetteli, eikö päivystystoiminnan voisi keskittää myös jonnekin muualle kuin Poriin.

Toinen huittislainen aluevaltuuston jäsen Niina Immonen muistutti, että Satakunnassa toimii 25 terveysasemaa, mistä mahdollisesti yli 20 ollaan sulkemassa. Hän kertoi odottavansa innolla tietoa siitä, millainen säätö tästä toimenpiteestä muodostuu ja sitä, miten monen sotekeskuksen säilyttämistä Mäkipää tulee esittämään.

”Vaikka kaikki toimitilat laitettaisiin kiinni, suurin menoerä on henkilöstö ja siitä on hankala säästää.”

Myös Immonen toivoi ja lupasi, että hyvinvointialueen puolesta tullaan ulos heti, kun kerrottavaa on.