Millaiset ovat ammatillisen koulutuksen kasvot vuonna 2023? Miten saattaa paremmin yhteen työ ja sen tekijät? Entä miten houkutella ulkomaista työvoimaa?
Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Vexve Areenalla keskiviikkona, kun Sasky koulutuskuntayhtymäjohtaja Antti Lahden 50-vuotissyntymäpäivää juhlistettiin koulutus- ja työelämäyhteistyö -seminaarilla.
Selväksi tuli, että ammatillisen koulutuksen kasvot ovat moninaiset ja monikulttuuriset. Koulutuskeskustelussa puskaradion ääni kuuluu kauas, vaikka se on tiedonlähteenä se epäluotettavin.
”Mielikuvat teknologiateollisuudesta ovat usein vääriä. Meillä työ vaatii korkeaa ammattitaitoa ja tehtävämme ovat hyvin kaukana siitä ajasta, kun vaari valimolla hommia paiski”, kertoi esimerkin venttiilivalmistaja Vexve Oy:n toimitusjohtaja Jussi Vanhanen. ”Nykyään meidän alallamme puhutaan puhtaasta, kevyestä sisätyöstä, joka voi viedä maailmallekin.”
Terveysteknologiayhtiö Lojer Oy:n toimitusjohtaja Ville Laine totesi työvoimapulan muuttaneen tulokulmaa ammattikoulutukseen. Hän sanoi suunnan olevan hyvä, sillä pääsääntöisesti nykynuorten ammattiosaaminen on korkealla tasolla. Toisaalta Laine kantoi huolta osaamisen tasoerojen kasvamisesta oppilaiden keskuudessa.
Tähän huomioon tarttui myös Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE ry) toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu, joka korosti laadukkaan perusopetuksen merkitystä. Pitää pystyä varmistamaan, että toisen asteen opintoihin tulevilla nuorilla on kykyä oppia. Lampun mukaan neljäsosa nuorista tarvitsee paljon tukea oppimiseen ja työllistymiseen, mikä tarkoittaa, että tarvitaan paljon moniammatillista tukea ja yhteistyötä myös yritysten kanssa.
Huolta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta
Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme muistutti ammatillisen koulutuksen vastaavan elinkeinoelämän tarpeisiin myös tarjoamalla lisäkoulutusta työelämässä oleville ja kansainväliselle työvoimalle. Ja onpa sillä merkitystä siinäkin, että jo eläköityneitä voidaan saada takaisin työmarkkinoille.
Autonasentajaksi ja ylioppilaaksi ensi keväänä valmistuva Leevi Mäensivu kertoi, miten on itse saanut oppia modernissa oppimisympäristössä esimerkiksi sähköautojen korjaamista. Hän korosti, miten monessa ammatissa pitää nykyään kouluttautua perustasoa pidemmälle ja erikoistua.
”Mutta miten on vanhemman ikäpolven kohdalla? Miten heidän oppinsa ja osaamisensa vastaa nykypäivän vaatimuksiin?”, Mäensivu kysyi ja ilmaisi huolensa maan hallituksen päätöksestä lakkauttaa nykymuotoinen aikuiskoulutustuki.
Maahanmuuttajia työskentee jo nyt hoiva-alalla, ja heitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, tietää Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtaja Marika Nevanpää. Saskyn ja Pihlajalinnan yhteistyöllä on koulutettu Suomeen sote-ammattilaisia. Malli on osaratkaisu alaa vaivaavaan työntekijäpulaan.
Vexven Vanhanen totesi, ettei Suomi ylipäänsä pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. ”On pohdinnan paikka, miten saisimme pienemmät paikkakunnat houkuttelevimmiksi perheille. Yhteisöiltä vaaditaan avoimuutta ja vastaanottavuutta.”
Lojerin Laine sanoi huomanneensa saman ongelman. Lojerin Lahden tehtaalle avautuviin työpaikkoihin tulee huomattavasti Sastamalaa enemmän työhakemuksia kansainvälisiltä osaajilta.
AMKEn Lamppu painotti maakuvaa ja perhepolitiikkaa. Marika Nevanpää kiteytti asian seuraavasti: ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Suomella ei ole varaa mokata tätä.”
Antti Lahdelle kehuja: ”Sasky vastannut yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin”
Pienen kaupungin ammattikoulusta kolmessa maakunnassa ja useassa kunnassa operoivaksi koulutuksen järjestäjäksi. Se on merkittävä osa SASKY koulutuskuntayhtymän ja sen johtajan Antti Lahden tarinaa.
Tänä päivänä koulutuskuntayhtymä ylläpitää yhdeksää ammatillista oppilaitosta. Lisäksi se hallinnoi neljää yleissivistävää opinahjoa. Saskyn oppilaitoksissa on 7400 oppilasta, 520 työntekijää, toimintatuottoja noin 50 miljoonaa ja 110 000 neliön verran kiinteistömassaa. Se on Tampereen ammattikorkeakoulun toiseksi suurin omistaja.
Viime vuonna Tampereen kauppakamari valitsi Antti Lahden vuoden elinkeinovaikuttajaksi, ja muutama vuosi sitten Sasky sai tunnustusta Euroopan toiseksi innovatiivisimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä.
Vexve Areenalla järjestetyssä juhlassa ei suitsutuksia säästelty.
”Sasky edistää yritysten kilpailukykyä kouluttamalla yrityksiin osaavia työntekijöitä. Työelämäyhteistyö on osa sen toimintakulttuuria. Sasky on vastannut yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Sasky on elinvoiman osatekijä”, kiitteli työministeri Arto Satonen.
”Antti ei tee yhteistyötä, vaan työtä yhdessä kaikkien kanssa. Hän tekee, mitä ei ennen ole tehty ja uskaltaa luopua sellaisesta, mikä ei enää toimi”, sanoi maakuntajohtaja Esa Halme.
”Edelläkävijä. Rohkea. Uudistaja. Ylpeästi erilainen. Vastuuntuntoinen, tuloshakuinen, Antti tekee työtä täysillä ja sydämellään”, puhuivat juhlavieraat.
”Eiku hanaa! Helsingin valot häämöttää”, tuumasi Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine.
