Valtiovarainministeriön (VM) perjantaina ilmoittamaa kuntien valtionosuuksien lisävähennystä ei tehdäkään vuonna 2024, vaan se jaksotetaan vuosille 2025-2027.
VM tiedotti maanantai-iltana, että hallituspuolueet ovat sopineet lykkäyksestä kohtuullistaakseen iskua, joka kunnille oli tulossa.
Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg toteaa voivansa huokaista helpotuksesta ensi vuoden talouden suhteen, mutta huoli tulevien vuosien kuntatalouden tilanteesta ei poistu.
”Saimme lisää maksuaikaa, mutta ongelmat pysyvät. Valtion ajamat leikkaukset vain jaksottuvat eri tavalla.”
VM:n perjantaina ilmoittama suunnitelma olisi toteutuessaan merkinnyt Sastamalan valtionosuuksiin jo ensi vuodelle 1,9 miljoonan euron leikkausta.
Tieto leikkauksista sai monet kuntajohtajat ottamaan kantaa. Myös Malmberg ja esimerkiksi Huittisten kaupunginjohtaja Viveka Lanne kritisoivat muutoksen aikataulua. Monissa kunnissa ensi vuoden taloussuunnitelmat on jo lyöty lukkoon, ja kaikki Suomen kunnat ovat jo päättäneet veroprosenttinsa.
”Olisi ollut kohtuutonta”
Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi maanantai-iltana ministeriön tiedotteessa pitäneensä kuntien kannalta kohtuuttomana muutosta, joka perjantaisen tiedotteen pohjalta olisi ollut edessä.
”Tämän mittakaavan muutokseen ei yksikään kunta ole pystynyt varautumaan. Tämän ja ensi vuoden osalta jaksotus on ensimmäinen, nopea ratkaisu kunnille vaikeaan tilanteeseen. Hallituspuolueet ovat lisäksi sopineet etsivänsä ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa vaikutuksia kuntien talouteen vuodesta 2025 alkaen. Pidemmän aikavälin ratkaisujen keinojen selvittämisen aloitamme heti”, Ikonen sanoi.
Toteutuessaan sellaisenaan ilmoitettu vos-vähennys olisi todennäköisesti suistanut monen kunnan talouden kaaokseen ja pakottanut kunnat säästämään muun muassa opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta.
Sopeutustarve haastaa kuntien palvelut
Kunnilla – myös Sastamalalla – on edessä haastavat ajat, Jarkko Malmberg toteaa.
”Vuosien 2025 – 2027 aikana meidän rahoituspohjastamme häviää 1,3 miljoonaa euroa joka vuosi, eli 3,9 miljoonaa euroa yhteensä.”
Jarkko Malmberg, miten kunnat pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan lakisääteiset perustehtävänsä, jos valtionosuuksiin kohdistetaan suunnitellut mittavat leikkaukset?
”Siinä onkin mietittävää. Olisin toivonut, että kuntien rahoituspohjaa koskevia uudistuksia tehtäisiin norminpurku edellä. Ensin pitäisi ratkaista, millaisia ovat kuntien tehtävät ja velvollisuudet tulevaisuudessa ja sitten miettiä rahoitus sen mukaan”, Malmberg kritisoi.
Kaupunginjohtaja kyseenalaistaa myös joitakin kuntiin kohdistuvien leikkausten perusteita.
”Valtionvarainministeriön asiantuntijan mukaan yksi syy leikkauksiin on valtion pääomatulojen lasku. Kunnat eivät ole saaneet näistä pääomatuloista senttiäkään, joten perustelu ontuu.”
