Raakel katsoi sydän jyskyttäen puhelimeensa tullutta whatsapp-viestiä.
Numero oli vaihtunut, mutta viesti näytti olevan hänen aikuiselta pojaltaan Kristianilta.
”Siitä kävi ilmi, että poika tarvitsi pikaisesti apua”, Raakel kertoo.
Viestin mukaan oli tapahtunut ikävä sattuma – puhelin oli ollut farkkujen taskussa ja mennyt vahingossa pyykin mukana pesukoneeseen.
”Eikä se tietysti toiminut enää. Siinä meni samalla kaikki puhelimeen talletettu tieto pankkitunnuksia myöten. Poikani pyysi ”ylihuomenna” erääntyvää laskua varten rahaa lainaksi”, selvittää Raakel.
Hän tiesi, että pojalla oli hyvät tulot.
Kristian työskentelee kansainvälisen it-alalla toimivan firman palveluksessa, ja on korkeassa asemassa.
”Kristian on aina ollut tarkka siitä, että maksaaa laskut ajallaan – ja hän on hoitanut muutenkin hyvin raha-asiansa. Ajattelin, että hänelle oli varmasti korkea kynnys pyytää äidiltä apua. Ja että siksi hän lähestyi viestillä – eikä soittanut.”
Raakelin mielessä ehti käväistä sekin vaihtoehto, että taustalla oli ehkä muitakin talousongelmia.
Pyyntö oli niin yllättävä.
”Miniäni Susan on ulkomaalainen – ja hänellä oli menossa kaikenlaisia bisneksiä. Mietin, että jospa Susanin yrityskuvioissa oli takkuamista, ja heillä oli tilapäisesti akuutti rahapula Kristianin hyvistä tuloista huolimatta”, myöntää Raakel.
”Ajattelin myös heidän kahta pientä lastaan, omia lapsenlapsiani.”
Viestissä poika lupasi maksaa lainan takaisin nopeasti – parin päivän sisällä.
”Olin aina voinut luottaa Kristianiin ja tiesin, että hän varmasti maksaisi lainan takaisin. Päällimmäisenä oli halu auttaa”, sanoo Raakel.
Viestin saatuaan ja asiaa puntaroituaan Raakel jutteli tilanteesta miehensä Anteron kanssa.
Lastensa isästä Raakel oli eronnut jo vuosia sitten.
Raakelilla ja Anterolla oli yhteisellä pankkitilillään säästöjä muutamia tuhansia euroja.
Yhdessä asiaa pohdittuaan he päättivät auttaa Raakelin poikaa.
”Pyydetty summa oli 4000 euroa.”
Raakelin mukaan viestin kirjoitustyyli oli hiukan epäominainen Kristianille, se oli kirjoitettu kirjakielellä.
”Mutta vihaisena tai ärtyneenä ollessaan Kristian käytti usein kirjakieltä – siksi ajattelin, että nyt on vain niin tiukka paikka, että hän kirjoittaa noin. Minun kävi häntä sääliksi, enkä kiinnittänyt asiaan sen kummemmin huomiota”, muotoilee Raakel.
”Eniten minuun kolahtivat viestin sanat äiti auta. Olin huolissani.”
Hetken Raakel mietti annettua tilinumeroakin, joka ei vaikuttanut suomalaisten pankkien tilinumerolta.
”Poika on kansainvälisen organisaation palveluksessa ja Susan ulkomaalainen, joten ajattelin, että heillä voi olla tili ulkomaillakin. En osannut epäillä mitään”, perustelee Raakel.
Ja niin lähti neljä tonnia yhteisiä säästöjä viestissä ilmoitetulle tilille.
”Meillä on pienet tulot, joten se oli todella iso raha meille. Siinä olivat kaikki säästömme.”
Parin päivän kuluttua tuli uusi, samankaltainen viesti, jossa pyydettiin vielä lisää rahaa toiset neljä tonnia.
”Rahaa olisi pitänyt lainata vielä lisää. Silloin ajattelin, että ei helkkari, onpa poika ongelmissa”, Raakel kertoo.
Samalla mielessä alkoi häilyä toinenkin vaihtoehto.
”Hälytyskellot alkoivat soimaan päässä, ja kauhistuttava ajatus hiipiä mieleen.”
Raakel työnsi kuitenkin pahimman vaihtoehdon pois mielestään.
”Keitin hellalla keittoa, ja mietin kuumeisesti, mitä teen. Otin asian puheeksi Anteron kanssa.”
Anteron mielestä kaikki ei ollut kohdallaan. Uusi viesti epäilytti.
”Onpa kummallista – toimisiko Kristian tosiaan noin, mikähän tämän koko homman nimi on?”, mies oli tuuminut.
Raakel soitti toiselle pojalleen Matiakselle.
”Soitin Matiakselle ja kysyin häneltä, osasiko hän sanoa mitään veljensä tilanteesta. Kerroin myös lainanneeni Kristianille rahaa”, Raakel kertaa tapahtumia.
Matias tajusi heti, että kyse oli huijauksesta.
”Hän kertoi, että Kristianin muka hajonneen puhelimen numero toimi ihan normaalisti, ja että hän oli jutellut tämän kanssa puhelimessa juuri äsken. Hän pyysi minua laittamaan saamani viestit hänelle kuvakaappauksella.”
Raakel välitti viestit Matiakselle.
”Sain pitkän saarnan Matiakselta – hän ihmetteli, että en ollut tajunnut huijausta jo pelkästään viestin kirjoitustyylistä.
Tuohan on suoraan translaterilla käännetty, niin hän sanoi”, huokaa Raakel.
Syyllisyyden ja häpeän tunteet vyöryivät päälle.
”Tunsin itseni todella tyhmäksi… Hävetti ihan sairaasti, että olin tullut huijatuksi. Ne olivat meidän yhteiset säästömme.”
Raakel teki rikosilmoituksen netissä. Poliisi otti sen vastaan ja ilmoitti tutkivansa asiaa petoksena.
”Olin poliisin mukaan yksi monista uhreista, tähän samaan huijaukseen olivat sortuneet monet muutkin minun lisäkseni.
Huijarin jäljet johtivat Saksaan, mutta sen paremmin asiaan ei saatu selvyyttä”, mainitsee Raakel.
”Poliisi sanoi heti, että rahoja en tule todennäköisesti koskaan saamaan takaisin.”
Raakel informoi tilanteesta myös omaa pankkiaan.
”Pankista sanottiin, että he jäljittävät niin pitkälle kuin pystyvät, mutta että valitettavasti näitä tapahtuu. Hekin sanoivat, että tuskin tulen rahojani saamaan ja että kyseessä on petos – ja se on poliisiasia. Toisaalta se, että itse olin ihan vapaaehtoisesti ilmoitetulle tilille tehnyt tilisiirron, mutkisti pankin kannalta asioita.”
Tapahtuneesta on nyt kulunut aikaa yli kaksi vuotta.
”Mitään uutta ei poliisin suunnalta ole kuulunut. Nämä jäävät usein selvittämättä, asialla ovat ammattirikolliset. Ne rahat on menetetty lopullisesti.”
Raakel kehottaa kaikkia olemaan hyvin tarkkaavaisia.
”Jos tulee rahapyyntöviesti, soita aina ja tarkista tilanne. Varmista, että olet oikeasti tekemisissä oikean ihmisen kanssa.
Kenellekään ei pidä lähteä maksamaan mitään summia, jos ei ole sataprosenttisen varma vastaanottajasta. Liian varovainen ei voi olla.”
Raakel halusi jakaa tarinansa varoittaakseen kaikkia liikkeellä olevista huijareista. Raakelin ja muiden henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
