Arjen keskellä kenelle tahansa voi tulla taloudellisesti tiukkoja paikkoja.
Erityisesti, kun tavalliset elämisen kustannukset ovat nousseet kautta linjan – ja tulot eivät.
Toisinaan tulot putoavat muuttuneen elämäntilanteen takia, esimerkiksi työttömyyden myötä.
Tarkkaankin suunniteltu talous voi keikahtaa, jos tulee yllättäviä menoeriä.
Hallituksen leikkaukset tulevat lisäämään monien pienitulosten ahdinkoa entisestään.
”On paljon apua tarvitsevia vähävaraisia”, Satu Järvinen tietää. Neljä vuotta sitten Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaana olleen sastamalalaisen Järvisen vaaliteemana olivat vähävaraiset. Järvinen ei päässyt vaaleissa läpi, mutta vähävaraisia hän ei silti unohtanut.
”Mietin, miten voisin auttaa heitä. Kokeilumielessä perustin Facebookiin ryhmän ”Apua tarvitseville Sastamalassa ja lähikunnissa”, jonka kautta apua tarvitsevat ja auttamishaluiset ihmiset voivat kohdata”, hän kertoo.
Tarkoituksena oli mahdollistaa väylä, jossa apua voisi pyytää ja antaa.
”Halusin katsoa, miten se lähtee toimimaan.”
Ylläpitäjiin liittyivät myös Satu Järvisen ystävä Mira Tapola ja Lounaskahvila Sannassa Vammalassa työskentelevä Sanna Salai.
Ryhmä otti heti tulta alleen ja tavoitti kohderyhmänsä. Toimintaa on vedetty jo useamman vuoden ajan.
Vuonna 2021 perustetulla ryhmällä on jäseniä tällä hetkellä reippaasti yli 800.
”Jos sinulla on itselle ylimääräistä, tarjoa tarvitsevalle. Jos itse tarvitset, pyydä” lukee ryhmän Facebook-sivulla.
Siinä koko idea on pähkinänkuoressa.
Selaillessani ryhmän julkaisuja huomaan sen toimivan aktiivisesti.
Joku toivoo saavansa ruoka-apua perheelleen, koska auto on rikki ja korjauskulut ovat ahmaisseet myös ruokaan tarkoitetut rahat.
Joku tarjoaa tikkivuorista kevättakkia tarvitsevalle. Yksi jäsen puolestaan kyselee, olisiko kenelläkään lahjoittaa toimivaa mikroa.
Eräs äiti kaipaa vaippoja vauvalleen.
”Lahjoittaja ja saaja eivät yleensä kohtaa. Pyynnöt laitetaan usein sivuille ylläpitäjän kautta, että anonyymius säilyy”, Salai selvittää toimintaperiaatteita.
”Raha ei vaihda omistajaa, eikä rahaa myöskään lainata. Me toimitamme yleensä itse lahjoitukset perille.”
Yksityisten lahjoittajien lisäksi ryhmällä on hyväntekeväisyyssopimus Huittisten Lidlin kanssa.
”Se on hieno juttu”, naiset kiittelevät.
Tarkoitus on antaa pääsääntöisesti tilapäistä apua.
Salai ja Järvinen ovat kohdanneet auttamisessa myös omat ongelmansa.
Ihmistuntemus on kasvanut toiminnan myötä, ja harva heidän mukaansa ”hyväksikäyttää” ryhmän tarjoamaa apua.
”Toki sitäkin tapahtuu, eikä siltä voi täysin välttyä. Kaikki perustuu luottamukseen, ja emmehän me voi lähteä tarkkaan selvittämään kenenkään taustoja. Tässä on kuitenkin oppinut aika paljon tunnistamaan tilanteita”, Järvinen muotoilee.
”Pieni vilkaisu someen kertoo ihmisestä jo aika paljon”, Salai lisää.
”Jos hehkuttaa esimerkiksi Facebookissa, että on käynyt juuri asennuttamassa 80 euron kestoripset, ja seuraavana päivänä tulee avunpyyntö, että tarvitsisi ruokakassin – niin asiat eivät mene ihan oikein”, naiset mainitsevat esimerkkinä.
Toisinaan samat ihmiset ovat pyytäneet toistuvasti apua lyhyenkin ajan sisällä.
”Näissä tilanteissa on oppinut luovimaan.”
Pääasiassa kuitenkin ihmisillä on korkea kynnys hakea apua.
Ryhmän kautta apua on helpompi pyytää.
Yllättävin ja ikävin lieveilmiö ei kuitenkaan tule autettavien taholta.
”Harmi kyllä olemme kohdanneet paljon kiusantekoa. Kateuttakin on esiintynyt, kun joku on saanut jotakin. Ja on kritisoitu sitä, miksi olemme auttaneet jotakuta, joka jonkun toisen mielestä ei ”ansaitsisi” apua.”
Naisten mukaan ihmiset tuntuvat seuraavan toisiaan pienellä paikkakunnalla välillä liiankin tarkkaan – ja toisinaan kuvittelevat tietävänsä heidän asiansa jopa paremmin kuin he itse.
”Kerran toimitimme ruoka-apua eräälle lapsiperheelle. Naapuri ihmetteli, miksi autamme perhettä, jonka isä on aina juovuksissa”, naiset kertovat.
”Naapuri ilmeisesti ajatteli, että rahat menevät perheenisän kurkusta alas, eikä heitä pidä auttaa. Tosiasiassa miehellä oli sairautensa takia sellainen lääkitys, että se vaikutti kävelykykyyn, humalassa hän ei ollut”, he mainitsevat esimerkkinä.
Toisinaan ikävät kommentit ovat myös saaneet naisia harkitsemaan hanskojen heittämistä tiskiin.
”Kyllä välillä on käynyt mielessä, että pitäisikö luovuttaa. Niin paljon on tullut kuraa niskaan”, huokaisee Järvinen.
Niin tärkeäksi he auttamisen kuitenkin kokevat, että hyväntekeväisyyttä on jatkettu sitkeästi.
Ryhmän lisäksi Järvinen ja Salai ovat järjestäneet kierrätystapahtumia.
Perinteeksi muodostunut vuosittainen kierrätystapahtumapäivä on jälleen lähestymässä ja siinä riittääkin toimeliaalle kaksikolle puuhaa.
”Tapahtumassa on ilmainen Sannan valmistama keittolounas ja kahvitarjoilu. Musiikkiakin saadaan kuulla, esiintyjää emme vielä paljasta”, Järvinen kertoo.
”Siellä on myös piirustuspiste, jossa lapset voivat piirtää yksinäisille ikäihmisille piirroksia.”
Tapahtumaan voi tuoda kierrätystavaraa ja sieltä voi hakea itselleen tarpeellista.
”Vetonauloina on myös kaksi aasia, joilla lapset pääsevät kokeilemaan talutusratsastusta”, Salai lupaa.
Tänä vuonna tapahtuma kulkee Yhteisesti hyvää-nimellä.
Se järjestetään Vammalan keskustassa Kauppalantalossa Puistokatu 10:ssä lauantaina 20.4. klo 10-13.
”Tapahtuma on kaikille avoin ja täysin maksuton – tervetuloa”, toivottavat Järvinen ja Salai.
