Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi puolitoista vuotta sitten kunnilta hyvinvointialueille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi kadonnut kuntien tehtävälistalta, päinvastoin terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen on noussut aiempaakin keskeisempään rooliin.

Lisäksi kunnan tehtävä on seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Näistä tiedoista Huittisissa on kevään aikana koottu hyvinvointiraportti vuodelta 2023.

Hyvinvointiraportissa 2023 tarkastellaan kaupungin hyvinvointityön toteutumista valtakunnallisten HYTE-kertoimen ja TEAviisarin indikaattorien kuvaamana.

”Raporttiin on saatu laajasti tietoa koululaisille tehdyn Kouluterveyskyselyn avulla. Aikuisväestölle järjestimme hyvinvointikyselyn, johon saimme noin 600 vastausta”, Huittisten kaupungin hyvinvointikoordinaattori Anna Harmava kertoo.

Hyvinvointiraportin tarkoitus on seurata kunnissa tehtävien hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista.

”Nämä ovat ihan lakisääteisiä asioita, mutta jokainen kunta voi kehittää vähän omannäköisensä tavan seurata niitä. Raportti tehtiin nyt toisen kerran ja syksyllä toteutetaan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma, jonka on tarkoitus toimia pohjana seuraavat neljä vuotta.”

Lukiolaisilla painetta koulutyöstä

Hyvinvointiraportin tulokset eivät ole pelkästään mukavaa luettavaa. Kuten valtakunnallisesti, myös Huittisissa lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö ovat selvässä kasvusuunnassa, motivaatio koulunkäyntiin laskussa. Käyrät ovat jopa jyrkempiä kuin koko maan tai Satakunnan tilannetta tarkastellessa.

”Paineet koulutyöstä ja menestymisestä näkyvät erityisesti lukiolaisten vastauksissa. Myös alakouluikäisillä on enemmän murheita kuin aiemmin”, Harmava sanoo.

Ilahduttavampi tieto on, että yläkoululaisten tyytyväisyys elämään, sitoutuminen koulunkäyntiin ja terveemmät elämäntavat ovat kasvusuunnassa.

Harmava toteaa, että vaikka kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista on saatavilla paljon seurantatietoa, esimerkiksi ammattikoululaisista Kouluterveyskyselyyn on vastannut vain 30 prosenttia.

”Emme siis voi tuijottaa pelkästään mittareita, vaan tietoa ilmiöistä pitää kaivaa syvemmältä. Esimerkiksi syyt pahoinvoinnin lisääntymiselle, eivät ole yksilöitävissä johonkin tiettyyn asiaan, vaan varmasti useamman asian summa.”

Palveluiden karkaaminen huolettaa ikäihmisiä

Työikäisten ihmisten hyvinvointitietojen selvittäminen on kaupungille huomattavasti suurempi haaste. Harmava kertoo, että keväällä toteutettu hyvinvointikysely tehtiin paikkaamaan tätä vajetta.

”Vastauksissa tuli ilmi, että huittislaiset ovat tyytyväisiä kunnan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Olen erityisen iloinen siitä, että saimme paljon avovastauksia ja sitä kautta aitoa palautetta.”

Harmavan mukaan oman haasteensa toi kuitenkin se, että sama kysely tehtiin niin työikäisille kuin vanhusväestölle.

”Ikäihmisten kohdalla hyödynsimme kotihoitoa, joka keräsi vastauksia. Ylivoimaisesti haastavinta oli tavoittaa nuoria aikuisia ja lapsiperheitä.”

Hyvinvointikyselyssä esiin nousseet huolenaiheet liittyivät erityisesti ikäihmisillä palveluiden karkaamiseen pois omasta kunnasta.

”Työikäisillä eniten huolta aiheutti työssäjaksaminen”, Harmava kertoo.

Lapsille luvassa uudenlaista liikuntaneuvontaa

Yksi hyvinvointiraportista esille noussut ongelmakohta on lasten ja nuorten liikkumattomuus.

Kaikille 5. ja 8. vuosiluokan oppilaille tehtävän, fyysistä toimintakykyä testaavan Move!-mittauksen tuloksissa yli puolet huittislaisista nuorista on hälyttävän rajan yläpuolella. Määrä on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.

Harmavan mukaan tässä asiassa on jo ryhdytty toimiin. Tulevia Move!-mittauksia on kehitetty yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden kanssa ja tulosten perusteella lapsia tullaan tarvittaessa ohjaamaan liikuntaneuvontaan.

”Tarkoitus on, että otetaan koppia niistä lapsista, jotka tarvitsevan jonkinlaista tsemppiä siihen oman liikkumistavan löytämiseen”, Harmava kertoo.

Viime vuonna kuntien valtionosuuksia maksettiin ensimmäisen kerran HYTE-kertoimen perusteella.

HYTE-kerroin eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa on kunnille porkkana, joka kannustaa huolehtimaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.
Huittisten HYTE-kerroin on viime vuonna 18,8 euroa asukasta kohden.