Huittisissa vanha kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina kautensa viimeiseen kokoukseen käsittelemään muun muassa viime vuoden tilinpäätöksen.

Kaupunginjohtaja Viveka Lanne kertasi viime vuoden päättyneen paljon odotuksia paremmin. Talousarviossa vuodesta 2024 ennakoitiin reilut pari miljoonaa euroa alijäämäistä. Kaupunki teki kuitenkin lähes nollatuloksen, kun tilinpäätöksessä vuosi jäi 289 euroa plussalle.

”Verotuloissa saimme paremman tuloksen mitä odotimme ja valtionosuuksissakin lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden ja niiden tarkistus vuoden varrella aiheuttivat sen, että niiden tulopuoli toimi odotettua paremmin”, Lanne kertoi.

Kaupunginjohtaja muistutti, että Huittisissa tehtiin viime vuonna myös talouden tasapainottamissuunnitelmaa, jonka vaikutuksen tulevat näkymään viiveellä.

Huolenaiheena väkiluvun kehitys

Keskustan valtuustoryhmän Hannu Haapasalo totesi puheenvuorossaan, että veronmaksajat kannattelevat Huittisten kaupunkia. Verotuloja kaupungille kertyi viime vuonna kunnallisveroista 16,8 miljoonaa, kiinteistöveroina 2,9 miljoonaa ja yhteisöverona 1,9 miljoonaa euroa.

”Jos tämä lasketaan jokaisen asukkaan mukaan, jokaista päätä kohden, lapsetkin laskettuna, huittislaiset maksoivat veroja 2700 euroa. Vastaavasti velkaa meillä oli 3458 euroa per asukas.”

Myös Haapasalo nosti esiin talouden tasapainottamissuunnitelman ja eritoten sen yhteydessä tehdyn päätöksen alakouluverkon supistamisesta.

”Vaihtoehto on aina olemassa, mutta se edellyttää rahaa tai lisää lapsia ja tässä tapauksessa se edellyttää myös sitä, että muutoksia tehdessä pitää nostaa myös veroja.”

Haapasalo uskoo, että korkea veroaste kääntyy lopulta kaupunkia vastaan.

Kokoomuksen Timo Mattila kiitteli nollatuloksen kertovan, että taloudenpito Huittisissa on onnistunut.

”Mikään yksittäisen vuoden tulos ei kerro kokonaisuuden onnistumisesta, mutta vuosikatteen ja poistojen välinen suhde huomioiden, kun olemme pitkään toteuttaneet melko kunnianhimoista investointiohjelmaa tilinpäätöksessä olevat voittovarat kertovat sen, että Huittisissa kokonaisuus on mainiosti kohdallaan.”

Eniten Mattilaa ja kokoomuksen valtuustoryhmää huolettaa Huittisten väkiluvun kehitys.

”Huittislaisten määrä laskee ja huittislaiset ikääntyvät. Uutiset kertovat, että meillä ei ole riittävästi suomalaisia eikä huittislaisia nykyisen elinvoiman pitämiseen ja kehittämiseen.”

Revitäänkö vanha päätös uudelleen auki?

Niina Immonen iloitsi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että tilinpäätöksen perusteella kaupungilla on kerrankin ollut jotain positiivista ennakoimatonta: ennakoimattomia tuloja.

”Tulevina vuosina joudutaan kuitenkin edelleen tekemään melkolailla tiukkoja päätöksiä, mutta toisaalta meillä on aina myös mahdollisuus edetä parempaan suuntaan.”

Mattilan tavoin myös Immonen huolehti väestökehityksen laskusuunnasta.

”Kymmenen vuoden aikana meiltä on lähtenyt tuhat asukasta. Sitä kautta saattaa olla niin, että palveluiden kustannukset nousevat, kun laatua ja kattavuutta pyritään säilyttämään.”

Kouluverkko nousi esiin myös Immosen puheenvuorossa.

”Nähtäväksi jää, haluaako uusi valtuusto repiä sen päätöksen vielä auki.”

SDP:n Katja Leino-Murtojärvi painotti, että on arvovalinta, miten taloutta halutaan jatkossa tasapainottaa, mistä säästetään ja mihin halutaan panostaa.

”Meillä on velkaa asukasta kohden vähän enemmän kuin maan keskiarvossa. Velkamäärä ei siis saisi enää yhtään nousta.”

Leino-Murtojärvi toivoi, että myös tämän vuoden yli 2 miljoonaa euroa alijäämäinen talousarvo kääntyy viime vuoden tapaan yhtä hyväksi tulokseksi.

”Kun keskustelimme valtuustoryhmässä yllättävän hyvästä nollatuloksesta, jäimme miettimään, tehtiinkö jossain määrin niin, että välttämättömiä investointeja jätettiin tekemättä. Meillä onkin sellainen ehdotus, että jatkossa tilinpäätöksessä voisi olla oma lukunsa korjausvelasta. Se toisi kokonaistilanteeseen tärkeän näkökulman.”

Vasemmistoliiton Jukka Kivimäki piti asukasluvun vähentymistäkin huolestuttavampana asiana, että huittislaisista 30 prosenttia on yli 65-vuotiaita.

”Onko Huittisten kauppiasverkosto koskaan keskustellut siitä? Ainoa, mikä menestyy, on rollaattoriteollisuus, jos sitä paikkakunnalla on.”

Kivimäki huomautti myös, että valtuuston suuri vaihtuvuus on osoitus siitä, etteivät kaikki huittislaiset ole tyytyväisiä luottamushenkilöiden toimintaan.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen tilinpäätös hyväksyttiin ilman keskustelua.

Taraskallio jälleen esillä

Valtuustossa nähtiin myös jokseenkin poikkeuksellinen tilanne, kun se teki uudelleen päätöksen Taraskallion tuulivoimapuiston osayleiskaavasta.

Valtuusto teki asiasta päätöksen helmikuussa, mutta menettelyssä tapahtui virhe, kun päätöstä oli tekemässä esteellinen valtuutettu.

”Kunnalla on oikeus hallintolain mukaan tehdä itseoikaisu tekemässään päätöksessä. Koska tiedämme, että päätöksenteossa on tapahtunut menettelyvirhe, esitämme, että päätös tehdään uudelleen”, Lanne alusti.

Immonen esitti Kivimäen ja Ilkka Riuttamäen (ps) kannattamana, että osayleiskaavaa ei hyväksytä, joten valtuusto päätyi äänestämään asiasta uudelleen.

Kaavamuutos hyväksyttiin äänin 27-5, kaksi tyhjää. Aulikki Kuisma (kesk) oli esteellisenä pois asian käsittelystä.

Äänestysalueet vähenevät

Valtuusto päätyi myös yksimielisesti vähentämään äänestysalueita. Vuoden 2026 alusta lähtien Huittisissa on entisen neljän äänestysalueen sijaan kolme aluetta.

Lisäksi valtuusto teki päätöksen lisätä valtuustoon yhden varapuheenjohtajan sekä jokaiselle lautakuntien nimeämälle jäsenelle varajäsenen, joka on myös hallituksen jäsen.

”Tällä varmistetaan tiedonkulku lautakunnista hallituspöydän ääreen”, valtuuston puheenjohtaja Jouni Isotalo perusteli.