Otsikon kysymykseen vastaa Sastamalan seudun museon uusi näyttely Kirjantaitavat – Kirkontileistä Kirjakortteliin, joka avaa oven paikkakunnan ainutlaatuiseen ja valtakunnallisesti merkittävään kirjaperintöön.
Kirjantaitava tarkoittaa lukutaitoista tai oppinutta, mutta laajenee näyttelyssä koskemaan kaikkea kirjaan kytkeytyvää tekemistä.
“Sastamala voi olla ylpeä monesta asiasta, ja kirjakulttuuri on yksi näistä”, sanoo museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi.
Tiedätkö mistä ovat suomen kieleen tulleet sanat huutomerkki, näytelmä ja ravintola? Nämä ja monta muuta keksi 1800-luvun loppupuoliskolla Tyrvään Varilan kylässä varttunut Antero Warelius – kirjailija, pappi, opettaja. Jo ennen Wareliusta oli kieltämme rikastuttanut Tyrväällä syntynyt pappi ja raamatunkääntäjä Anders Lizelius muun muassa sanoilla jäämeri, kertomus, tapahtuma ja vuosituhat.
Niin ikään Varilan kylästä ponnisti Turun yliopiston ensimmäinen suomen ja sen sukukielten professori Heikki Ojansuu, lähes 14 000 sanan Tyrvään murteen sanakirjan kokoaja. Sastamalan seudulta oli kotoisin toinenkin saman opinahjon professori Niilo Ikola. Helsingin yliopiston suomen kielen professorina puolestaan vaikutti karkkulainen Pertti Virtaranta.
Paikkakunnalla on kirjoitettua sanaa arvostettu jo keskiajalla, mistä kertovat maamme ainoat näin kaukaa menneisyydestä säilyneet seurakunnan tilikirjat.
Sastamala on tunnettu kirjallisista juuristaan, suomen kielen kehittäjien ja tutkijoiden lisäksi seudulta ovat kotoisin tai täällä ovat asuneet monet valtakunnallisestikin tunnetut kirjailijat ja kuvittajat. Jälkimmäisiin lukeutuvat niin Pekka Vuori, Rudolf Koivu ja kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela kuin Suomen suosituimmat nykylastenkirjailijat ja kuvittajat Mauri Kunnas sekä Tatu ja Patu -kirjoistaan tunnetut Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Lisäksi paikkakunnalla on pitkät perinteet painotuotteiden valmistamisessa, kirjakaupassa, kustantamisessa ja kirjansidonnassa.
“Mitä tekemistä turistilla on Vammalassa?”
Kysymys esitettiin Vammalan kaupungin matkailuseminaarissa ja siihen vastasi Tampereen museotoimenjohtaja Martti Helin tuomalla esille ajatuksen vanhaan kirjallisuuteen liittyvästä tapahtumasta.
Oma lukunsa kirjapääkaupungin historiassa ja nykyisyydessä on tietysti Vanhan kirjallisuuden päivillä.
Näyttelyssä esillä oleva ensimmäisten kirjapäivien ohjelma vuodelta 1985 tietää, että Vammalan teatteri esitti Antero Wareliuksen Vekkulit ja kekkulit -näytelmää ja paikkakunnan kirjallisia juuria avattiin kiertoajelun merkeissä Rautaveden maisemissa sekä linja-autolla että vesibussilla.
Alusta asti ohjelmassa on ollut kirjamyyntiä ja luentoja.
Kuttupaimenen ja lapsenpäästäjän arkea
Kirjantaitavat-näyttely kertoo kirjakaupungin tarinaa tekstein, kuvin ja esinein, mutta myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa hyödyntäen.
Kävijä saa kuulla ensimmäisen suomen kielellä kirjoittaneen naiskirjailijan, Theodolinda Hahnssonin kertomuksen Miten tulin kirjailijaksi.
Huvinsa tietysti kullakin, mutta takuuvarma hitti ei niin kiireisten näyttelyvieraiden keskuudessa on jo edellä mainitun murretutkija Pertti Virtarannan tekemistä haastatteluista kootut ääninäytteet. “Luuri” korvalle ja Vihtori Marjamäki muistelee millaista oli elo kuttupaimenena, tai voi kuulla Olga Vihdanmäen kertomana saunasynnytyksistä.
Sastamalan alueen eri murteilla kansan syvien rivien kertomaa on tarjolla Karkusta, Keikyästä, Kiikasta, Kiikoisista, Mouhijärveltä, Suodenniemeltä ja Tyrväästä.
Video Vanhan kirjallisuuden päiviltä johdattaa tapahtuman alkuvuosien tunnelmiin. Kiinnostavaa ajankuvaa ja joillekin mahdollisuus bongata tuttuja, nuoremmille kummastella vuosikymmenten takaisia pukeutumis- ja hiustyylejä.
YLE TV 1:n kello kuuden TV-uutiset 29.6.2011 kertoo uuden Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin avautumisesta Sastamalaan ja toimii hyvänä muistinvirkistyksenä siitä, miten erityinen asia maamme ainoan kirjamuseon perustaminen oli ja on.
Löytyypä näyttelystä myös Kirjapäähattu, eli keikyäläisen artesaani Karoliina Nikitinin Sastamalan kirjapäille valmistama erityinen päähine ja kiertopalkinto.
“Hattua ei ole tarkoitus museoida, vaikka se näyttelyssä esillä onkin. Toivottavasti sille on pian taas käyttöä”, toteaa näyttelyä rakentanut amanuenssi Emilia Heikkilä.
Kirjantaitavat-näyttely on paitsi kunnianosoitus jo edesmenneille uranuurtajille, myös kiitos kaikille heille, jotka tänä päivänä tekevät työtä kirja-alan ja lukutaidon parissa.
Kirja-Sastamalan tarina ei suinkaan ole vielä valmis, sitä jatkavat osaltaan paikkakunnan alan toimijat ja innokkaat kulttuuriharrastajat.
”Alueen kirjallinen historia on jatkumo, jossa moni asia liittyy toiseen. Tämä on ketju, joka etenee eikä ole katkennut”, amanuenssi Heikkilä sanoo.
“Kirjakulttuurin tekijät ovat innostaneet toinen toisiaan”, täydentää museonjohtaja Hänninen-Tolvi.
Konkreettisesti ilmiö näkyy parhaillaan juuri siellä, missä näyttelykin on, eli Sastamalan keskustassa Marttilankadulla sijaitsevassa Kirjakorttelissa, jossa on parin sadan metrin matkalla viisi kirjakauppaa ja kaksi museota.
Näyttely on suunniteltu yhteistyössä sastamalalaisista kulttuuri- ja sivistysalan toimijoista koostuvan työryhmän kanssa, johon kuuluivat: Mikko Lahtinen, Matti Valtteri Lehtinen, Antti Lepistö, Päivi Mäki-Kerttula, Erkki Tuominen, Eija Vaateri, Arja Valtonen, Marko Vesterbacka ja Maiju Vuorenoja.
Kirjantaitavat on nähtävillä Sastamalan seudun museossa 8.1.2028 saakka.
Joitakin edesmenneitä Kirja-Sastamalan tekijöitä:
- Otfried Abeland Bäckman, perusti Tyrvään Kirjakaupan vuonna 1891 apteekkinsa yhteyteen.
- Johannes Matthiae Collinus (1604-1672), Karkun kirkkoherra kirjoitti arkkiveisun, joka oli ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen painotuote
- Peter Wilhelm Gallén (1817-1879), nimismies, perusti Tyrvään ensimmäisen kirjaston
- Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) kansallistaiteilija
- Theodolinda Hahnsson (1838-1919) ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija
- Niilo Ikola (1883-1971) suomen kielen professori
- Osmo Ikola (1918-2016) suomen kielen professori
- Rudolf Koivu (1890-1946) Tyrväällä varttunut kuvataitelija ja kuvittaja
- Johan Paulinus Lilliensted (1655 – 1732) varttui Mouhijärvellä, taiderunoilija
- Anders Lizelius (1708-1795) suomen kielen kehittäjä
- Heikki Ojansuu (1873 – 1923) suomen kielen professori
- Tuomas Ragvaldinpoika (1724-1804) tyrvääläinen Suomen ensimmäisen ei-hengellisen arkkiveisun kirjoittaja
- Kaarlo Sarkia (1902-1945) Kiikassa varttunut runoilija
- David Skogman (1840-1867), pappi ja kansatieteilijä, perusti kirjastot Mouhijärvelle ja Suodenniemelle
- Helka Suvanto perusti Tyrvään Kirjakauppaan maankuulun Kirjakellarin 1969.
- Pertti Virtaranta (1918-1997) suomen kielen professori
- Antero Warelius (1821-1904) suomen kielen kehittäjä
LUE myös tämä: Mimosan lempikirjassa on synkkyyttä ja romantiikkaa – Nuorten kirjahylly juhlistaa 15-vuotiasta Pukstaavia
