Sastamalan Kiikassa peurojen ruokintapaikalla riistakameraan tallentuneet leikkisät sudenpennut ovat herättäneet kiinnostusta, ja Vammalan Varilassa aikuisen suden on nähty seikkailevan aivan asutuksen keskellä. Mikä on alueen susitilanne tällä hetkellä?
Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja suurpetoyhdyshenkilö Pekka Lahdenperä kertoo tämän hetken susikuulumisista.
”Sastamalan Kokemäenjoen pohjoispuolisella alueella susihavainnot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten 2-3 vuoden aikana. Oli vain ajan kysymys koska alueelle ilmaantuu susipentue. Ilmeisesti sudet ovat todenneet alueen sekä ravintotilanteen olevan sopiva pentueen tekoon”, selvittää Lahdenperä.
Vapaaehtoiset ovat keränneet viime- ja edellistalvena alueelta suden ulostenäytteitä DNA-määritystä varten.
DNA-määrityksellä pystytään yksilöimään kukin susiyksilö. DNA-määritysten sekä jälkihavaintojen perusteella
Luonnonvarakeskus (LUKE) on vahvistanut alueelle ns. Putajan parireviirin viime vuonna.
”Todennäköisesti syntynyt pentulauma on Putajan parireviirin jälkeläisiä. Pennut viihtyvät laumassa tyypillisesti noin vuoden ikään asti. Sen jälkeen ne etsivät omaa kumppania ja vapaata elinaluetta. Nuoret sudet voivat vaeltaa satojakin kilometrejä etsiessään kumppania”, Lahdenperä kertoo.
Riistanhoitoyhdistyksen tietoon ei ole tullut muita susipentueita lähialueilta.
”Kyseinen susipentue todennäköisesti asustelee vaihtopesässä, joka voi olla maahan kaivettu luola, ja joita voi olla useampikin. Pentuetta vahtii aina joku lauman aikuisista susista”, Lahdenperä linjaa.
Sanonta sudennälkä ei ole kaukaa haettu, kun vielä riehakkaasti temmeltävät, keväällä syntyneet sudenpennut tarvitsevat ruokaa kasvaakseen täyteen sudenmittaan.
”Kasvavat pennut tarvitsevat päivittäin ravitsevaa ruokaa, joka koostuu hirvieläinten lisäksi pienemmistä eläimiä, kuten jäniksistä ja linnuista”, tietää Lahdenperä.
Vaarat vaanivat myös susia, eikä osa pennuista välttämättä koskaan selviä täysi-ikäisiksi saakka.
”Tutkitusti pentujen kuolleisuus on susilla korkea, jopa merkittävä osa pennuista voi kuolla eri tauteihin ensimmäisinä elinkuukausina.”
Loppukesän lähestyessä lauman liikkuminen kasvaa ja pentuja opetetaan saalistamaan.Tällöin hirvenvasat ja peurat ovat susien pääruokaa.
”Myös riski kotieläinvahinkoihin kasvaa merkittävästi. Tuotantoeläintilat voivat saada Riistakeskukselta apua vahinkoja ennaltaehkäiseviin toimiin”, Lahdenperä huomauttaa.
Metsästäjien näkövinkkelistä katsottuna susipentue tulee vaikuttamaan tulevan syksyn metsästykseen merkittävästi. Riski metsästyskoiran päätymiseksi suden suuhun reviirialueella kasvaa huomattavasti.
Yleensä sudet, kuten muutkin suurpedot väistävät pääsääntöisesti ihmistä. Luonnossa liikkuessa kohtaamisen mahdollisuutta kannattaa minimoida.
”Tämä onnistuu parhaiten pitämällä sellaista ääntä, että peto havaitsee ihmisen ensin ja ehtii väistämään”, neuvoo Pekka Lahdenperä.
Susia voi ihmisasutuksen houkutella myös helppo ateria. Varilassa on tehty susihavaintoja, kuinka kannattaa toimia, jos pihapiirissä alkaa pyöriä petoja?
”Pihapiiristä kannattaa siivota pois mahdollisesti petoja houkutteleva ruoka. Mikäli susi pyrkii pihapiiriin, niin kolistelemalla se tavanomaisesti poistuu paikalta. Koiran kanssa liikuttaessa koira kannatta pitää kytkettynä tai kytkeä välittömästi suden havaittuaan”, ohjeistaa Lahdenperä. Asuinalueella tehdyistä suurpetohavainnoista tulee aina ilmoittaa tuoreeltaan hätäkeskukseen.
”Tämä on tärkeää, jotta asiaan voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti. Viranomaiset arvioivat tilanteen, ja sen mukaan edetään. Riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilöt ovat saaneet joitakin ilmoituksia Varilan alueella liikkuneesta sudesta. Ilmoituksiin on reagoitu tarkastamalla aluetta vähän laajemminkin, mutta havaintoja ei ole pystytty luotettavasti todentamaan”, Lahdenperä sanoo.
”Edelleen kannattaa ilmoittaa mahdollisista havainnoista, vaikka olisi vähän epävarmakin. Kuvamateriaali helpottaa tunnistusta, koska jälkiä on kesäaikaan lähes mahdoton kaupunkialueella varmentaa.”
Susitilannetta seurataan ja kartoitetaan jatkuvasti.
”Joitakin susiyksilöitä jäi riistanhoitoyhdistyksen näkemyksen mukaan alueeltamme huomiomatta. Kerätyt DNA-näytteet osuivat samoihin susiyksilöihin, eikä kaikista havaituista susista onnistuttu saamaan ulostenäytettä. Kattava DNA -näytekeräys, havaintojen ilmoittaminen, sekä kirjaus edesauttavat parhaiten luotettavan kanta-arvion tekemiseen”, toteaa Lahdenperä.
Sutta kiintiömetsästettiin ensimmäistä kertaa viime talvena. Miten se onnistui?
”Riistanhoitoyhdistyksen näkökulmasta viime talven kiintiömetsästys onnistui hyvin. Yhden perhelauman poistaminen tiheästä susireviirien verkostosta näyttää rauhoittavan suden aiheuttamia haittoja ja huolia”, näkee Lahdenperä.
”Merkittäviä kotieläinvahinkoja ei ole ollut ja suurpetojen aiheuttamat SRVA -tehtävät vähenivät riistanhoitoyhdistyksen alueella. Tosin näyttää, että poistetun Rekikosken lauman reviirille on syntymässä uutta susipopulaatiota, eli tyhjiö on täyttymässä.”
Riistanhoitoyhdistyksen näkemyksen mukaan kiintiömetsästystä tulee jatkaa myös tulevina vuosina.
”Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi tarvitaan kannanhoitoa, johon suden vastuullinen metsästys yhtenä osana kuuluu. Edelleen löytyy alueita, joihin kiintiöpyyntiä tulee ulottaa turvallisuus- ja vahinkoperustein. Tätä tukee myös annettu suden kanta-arvio”, perustelee Lahdenperä.
Maa- ja metsätalousministeriö päivittää susikannan hoitosuunnitelmaa, jossa tarkastellaan myös viimetalven kiintiömetsästyksen onnistumista.
”Toivottavasti ministeriö toteaa pyynnin edellytysten täyttyvän ja antaa siitä asetuksen hyvissä ajoin ennen jahtikauden alkua”, toivoo Lahdenperä.
Faktaa susista
LUKE julkaisi suden kanta-arvion kesäkuun lopulla. He ovat arvioineet perhelaumojen ja parien määrän maaliskuussa. Lisäksi on tuotettu arvio susien yksilömäärästä, sekä tarkemmat tiedot reviireistä.
Sastamalaan tai sen osiin vaikuttavat susireviirit ovat:
-Stormin reviiri, perhelauma tn. 5 yksilöä
-Punkalaitumen reviiri, perhelauma tn. 7 yksilöä
-Keikyän reviiri, pari
-Putajan reviiri, pari
-Sääksjärven reviiri, perhelauma tn. 3-4 yksilöä
-Karhijärven reviiri, perhelauma tn 5 yksilöä
-Vesajärven reviiri, pari
