”Nyt se taitaa kuulua”, ilmoittaa kiikoislainen metsänomistaja Jarno Mäenpää tähyillen taivaalle. Ääni lähestyy, ja voimistuu voimistumistaan. Musta kopteri ilmestyy pian näköpiiriin ja roottorin lapojen pyörimisestä johtuva voimakas ilmavirta taivuttaa lähistöllä olevia puita ja pensaita. Laskeutuminen tapahtuu sujuvasti tien vieressä olevalle pellolle. Kyseessä on metsälannoitusta tekevä kopteri.
”Nyt hoidetaan samalla kertaa kaikkiaan kolme metsää”, metsänomistajista toinen, Pekka Koivuniemi toteaa.
”Minulla lannoitettavaa metsää on noin parikymmentä hehtaaria ja Jarnolla seitsemän hehtaaria”, Koivuniemi kertoo. Lannoitus suunnitellaan aina metsän mukaan.
”Erilaisilla metsillä on erilaisia tarpeita. Taimikot saattavat kärsiä boorinpuutoksesta, ja niitä voidaan hoitaa booripitoisella lannoitteella. Varttuneemmat metsät puolestaan kaipaavat usein kasvatuslannoitusta”, selvittää kopterilevityksestä vastaava operaatioesimies Juho Luotola Forest Vital-yhtiöstä.
Suomessa metsälannoitusta järjesteleviä suurempia toimijoita on vain muutama. Forest Vital on yksi niistä, ja sen toimialueena on koko Suomi. Yhtiö hoitaa myös maalevitystä sekä droneilla tapahtuvaa lannoitusta.
”Kopterioperaattorit tulevat Ruotsista”, Luotola mainitsee.
Metsänhoitoyhdistykset ovat aktiivisesti mukana lannoitusten järjestelemisessä.
”Metsänhoitoyhdistykset sopivat maanomistajien kanssa, minne lannoitteet levitetään”, sanoo Luotola.
Helikopterilevitys toteutetaankin usein eri maanomistajien yhteishankkeina. Tämän työmaan laittoi alulle Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi, jonka paikallinen metsäasiantuntija on metsänomistajien kanssa valinnut lannoitukseen parhaiten sopivat kuviot.
”Kustannustehokkuuden kannalta on järkevintä lannoittaa vähintään 10-20 hehtaaria yhdeltä varastopaikalta, ja ihanteellisinta on, jos lannoitettavat kuviot sijaitsevat alle kahden kilometrin säteellä”, Luotola täsmentää. Kuviolla tarkoitetaan yhtenäistä metsäaluetta, joka on puustoltaan, hoidontarpeeltaan ja maaperältään samankaltaista.
Helikopterin GPS-järjestelmään syötetään kuvioista tarkat rajat, jolloin lannoite osuu halutuille metsäosuuksille ja esimerkiksi vesistöjen lähellä olevat suojakaistat ja muut lannoitukseen soveltumattomat alueet osataan huomioida.
Ilmasta käsin tehtävä metsälannoitus on kätevä tapa saada metsään kasvuvauhtia. Lisäksi lannoittaminen kopterilla on tehokasta ja nopeaa. Kopteri kiertää aluetta noutaen aina uuden lannoite-erän mukaansa varastopaikalle tuodusta maayksiköstä, eli paikalla olevan ajoneuvon lavetilta.
Kerralla säiliössä kulkeutuu noin tuhat kiloa lannoitetta. Keskimäärin lannoitetta kuluu hehtaarille 300-600 kg, mikäli se on typpilannoitetta – ja noin 3000 kg, jos kyseessä on tuhkalannoite. Kopteri jättää tyhjän säiliön sille varattuun paikkaan autossa, ja maahenkilöt laittavat täytetyn, uuden säiliön tilalle kopterin alapuolella roikkuvaan koukkuun.
Kaikki tapahtuu sujuvan saumattomasti, jokainen tekee osuutensa. Ja voi vain ihmetellä, millä taidolla ja tarkkuudella ammattilentäjä käsittelee helikopteria.
Sääolosuhteet tulee luonnollisesti ottaa huomioon. Kovalla tuulella, kaatosateella tai sankan sumun keskellä ei nousta ilmaan.
”Nyt on täydellinen ilma”, iloitsee Luotola. On aurinkoinen, tuuleton ja lämmin syyskesän päivä.
Minkälaista lannoitetta metsiin sitten ripotellaan?
”Tuhkalannoitteissa hyödynnetään voimalaitoksilla puunpoltosta syntyvää jätettä. Tuhkalannoite on rakeistettua tuhkaa, joka on hyvää turvemailla”, selvittää Luotola.
”Ureaa sisältävää typpilannoitetta puolestaan käytetään kasvatusmetsiin kangasmailla. Urean typellä on taipumus haihtua, joten lannoite pintakäsitellään ureaasi-inhibiittorilla tämän ehkäisemiseksi ja siihen lisätään booria. Urealannoitukset myös ajoitetaan syyskauteen haihtumisriskin minimoimiseksi.”
Syksyllä metsissä kulkee marjastajia ja sienestäjiä. Mitäpä jos lannoitekopterista sataa rakeita niskaan?
”Lentäjä pyrkii seuraamaan tilannetta kuviolla, ja mikäli hän näkee henkilöitä siellä, maanomistaja koitetaan tavoittaa. Yleensä ne ovat tilojen isäntiä ja emäntiä itse, joita siellä saattaa näkyä”, Luotola tietää.
Mikäli kävisi niin, että sattuisi ”lannoiteraesateen” alle, ei tarvitse huolestua.
”Tuote ei ole vaarallista. Rakeet ovat myös melko kevyitä. Ei siis ole vaarallista joutua kosketuksiin, jos niskaan sattuu nappuloita putoamaan. Jos joku on saanut lannoitekuuron niskaansa, ei ainakaan meille saakka ole kantautunut palautetta asiasta”, Luotola vakuuttaa. Lannoite ei myöskään ole haitaksi sienille ja marjoille.
”Ensimmäisen sateen mukana rakeet imeytyvät maaperään.”
Kopterin pitämä ääni saattaa säikyttää kotieläimiä.
”Selvittelemme aina etukäteen onko alueella esimerkiksi hevostiloja, ja varoitamme etukäteen tulostamme”, Luotola mainitsee. Pekka Koivuniemen tilalla on kanoja ja mehiläisiä.
”Sitä vähän mietin, pelästyvätkö kanat kopterin ääntä. Mehiläispesien päälle laitoin liinat lannoituksen ajaksi”, Koivuniemi kertoo.
Kopterilevityksen lisäksi dronejen käyttö metsälannoituksessa on lisääntynyt.
”Suurimmat käytössä olevat dronet kantavat tällä hetkellä jo 70 kilon hyötykuormaa, ja kokoon taitettavina ja melko kevyinä ne on helppo kuljettaa pakettiauton kyydissä. Suurimpien käyttämiemme dronejen leveys on kolme metriä”, kuvailee Luotola.
”Niillä voi lannoittaa pienemmänkin alueen, vaikkapa vain yhden hehtaarin kerralla. Niiden etuna on myös se, että niitä ohjataan maasta käsin. Suuremmille alueille kopterilevitys on vielä ainakin toistaiseksi paras vaihtoehto, dronet kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja niiden osuus tulee varmasti tulevaisuudessa lisääntymään.”
Entäpä kuinka paljon kopterilannoitus kustantaa, eli kirpaiseeko se pahastikin metsänomistajan kukkaroa?
”Typpilannoitus kustantaa yleensä noin 450-600 euroa hehtaarilta ja tuhkalannoitus kopterilla 700-900 euroa hehtaarilta riippuen mitä lannoitetta metsään levitetään, ja kuinka suuri lannoitettava alue on kaikkiaan”, vastaa Luotola.
Kiikoisissa Koivuniemen ja Mäenpään metsäkuvioiden lannoitus on hoidettu parissa tunnissa. Varastointipaikalle kopteri tuli kaikkiaan noin 35 kertaa poimimaan kyytiin täytetyn säiliön. Mäenpää ja Koivuniemi ovat tyytyväisiä hyvin hoidettuun projektiin.
”Metsän lannoitus on kannattava satsaus tulevaisuuteen, sillä oikein hoidettu ja lannoitettu metsä palkitsee kasvamalla hyvin ja tuottavasti”, metsänomistajat tuumaavat.
