Yli 80 mouhijärveläistä yläkoulunsa puolustajaa ilmaisivat mielipiteensä Sylvään koulun pihassa ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Yläkoulua puolustettiin rakentavasti, rauhallisesti ja päättäväisesti.
Sara Uusi-Rauva oli megafonin kanssa paikalla ja veti joukkoja.
”Aluksi olin enemmän taustalla ja keräsin tietoa päättäjille. Nyt olen täällä ja toivon, että työmme tuottaa tulosta.”
Ja tuotti. Valtuusto päätti tunnin neuvottelutauon jälkeen yksimielisesti, että Mouhijärvellä säilyy yläkoulu. Eli siirtymistä yhden yläkoulun malliin ei selvitetä. Päätös tiesi myös sitä, että Marttilan koulun nopeutetusta lopettamisesta luovutaan. Palattiin takaisin valtuuston maaliskuun alussa hyväksymään palveluverkkoselvitykseen, jonka mukaan Häijään koulu ja Tyrväänkylän koulu ajetaan alas joskus tulevina vuosina, kuten Marttilakin.
Mouhijärveläisten viestit olivat osuneet ja uponneet valtuutettuihin. Ryhmien välisiä neuvotteluita sopeutusohjelmasta vetänyt keskustan Erkki Välimäki esitti heti alkuun neuvottelutaukoa samalla kokoonpanolla kuin aiemminkin. Lopputuloksena oli neuvottelijoiden neliosainen yksimielinen esitys.
”Mouhijärven yläkoulu jatkaa. Sinne tarvittavien investointien laajuus selvitetään. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä kehitetään. Nämä selvitykset tuodaan valtuustolle lokakuussa”, totesi Välimäki.
Säästöjä haettava muualta
Esitystä kiiteltiin kaikkien ryhmien taholta. Pirjo Raunio (kd) ja ryhmä oli myös esityksen takana.
”Mutta ryhmä edellyttää, että perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyöstä syntyy myös säästöjä.”
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jari Kortelahti (kok) vakuutti tekevänsä vankasti työtä yhteistyön kehittämiseksi.
”Minulla on vielä vuosi tätä puheenjohtajuutta. Tulen vaatimaan, että asiaa selvitetään kunnolla, eikä sanota aina, että laki kieltää sitä ja tätä. Mennään notkeasti läpi siitä, mistä se on vähänkään mahdollista.”
Asiaan liittyen kokoomuksen Arto Satonen otti esiin kuntaministeri Paateron (sd) selvitettäväksi ottaman investointiavustusmahdollisuuden kunnille.
”Tämä on tärkeä asia, koska monet kunnat ovat siirtämässä investointejaan. Se paljonko avusta saa ja millä kriteereillä ja koska ovat vielä auki. Stormin kouluun saimme elvytysrahaa.”
Pienet terveysasemat liipasimella
Vaikka kouluasioista päästiin yksimieliseen yhteisymmärrykseen, niin särmiä jäi hiottavaksi aina kahteen äänestykseen saakka.
”Toivottavasti saavutettu yksimielisyys ulottuu myös terveysasemiin saakka. Esitän, että sopeutusohjelman selvityslistalta poistetaan terveysasemaverkon tarkastelu. Otetaan aikalisä soten tuloon saakka”, sanoi keskustan Antti-Matti Mattila.
Häntä peesasi myös kiikoislainen kokoomuksen Marko Suoniemi.
”Ei voi aina olla niin, että vain leikataan. Ja eikö ole niin, että sote-maakunta maksaa sote-rakennusten vuokrat kolme vuotta. Sehän on vain tuloa meille.”
Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki vei asiaa toiseen suuntaan.
”Maakunta maksaa vuokraa niistä rakennuksista, jotka ovat silloin käytössä. Tulevan soten tarkoituksen on saada aikaan sote-keskuksia, joiden palveluvalikoima on laaja. Siihen pienet yksiköt eivät pysty.”
Äänestyksessä Mattilan esitys hävisi luvuin 32 – 11.
Toinen sopeutusohjelman viilaus koski Sotesin esitystä siitä, että kiirevastaanoton, eli päivystyksen aukioloaikaa supistetaan kahdella tunnilla.
Vasemmistoliiton Pirkko Niemi esitti, että tästä heti päätösvalmisteluun menevästä asiasta luovutaan.
”Jos päivystys menee kiinni jo kello 18, niin kuinka se vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheisiin. Kun tullaan kotiin viiden aikaan ja huomataan, että lapsi tarvitsee päivystystä, niin keritäänkö sinne laajasta Sastamalasta kuudeksi.”
Perussuomalaisten Katariina Siuronen oli Niemen kanssa samaa mieltä.
”Se on tärkeä palvelu. Erityisesti juuri lapsiperheiden osalta.”
Päivi Tryyki huomautti, että illalla kuuden ja kahdeksan välillä päivystyskäyntejä on melko vähän. Hän myös totesi, että soitot Acutaan jo kuudelta eivät ole ongelma, eli se sopii Acutalle.
Äänestyksessä Niemen esitys kaatui äänin 31-12.
Kaupungin sopeutustarpeeksi vuoteen 2023 mennessä on arvioitu 10 miljoonaa euroa. Luku tarkentuu syksyllä, kun selviävät valtiovallan toimenpiteet kuntien auttamiseksi. Siksi vuoden 2021 talousarviovalmistelu ei vielä ole alkanut. Sen aika on syksyllä, jolloin mietitään myös veroprosentteja.
