“Nyt voi olla aivoissa vähän vilpoinen fiilis”, Vammalan torin jäätelökioskilla myyjänä työskentelevä Venla Ryyppä tuumii seuratessaan, kuinka viisi lasta pistelee pehmistä poskeensa hirveää vauhtia.
Tyyli on vapaa, eivätkä pienet sotkut suupielissä haittaa: nyt kilpaillaan sentään Suomen mestaruudesta!
“Hienoa haukkomista! Teillä on selvästi kaikilla erilainen tyyli”, Ryyppä fiilistelee suorituksia tarkkaillessaan.
Vammalan torin jäätelökioskin yrittäjä Laura Tuomisto seuraa tarkkaan sekuntikelloa. Kolme, kaksi, yksi – aika! Sitten lasketaan, kuka onnistui syömään eniten pehmistä.
Ensimmäisestä alkuerästä jatkoon menee Mikko Grundström, mutta toisessa alkuerässä pelataankin sitten grammapeliä. Aleksi Kälkäjä lunastaa itselleen finaalipaikan kahden gramman erolla seuraavaan.
Miten mahtaa kylmä kesäherkku upota poikiin loppukilpailussa? On todettava, että hyvin – ja tasaisesti. Puolen minuutin kilpailusuorituksen aikana kumpikin saa tuhottua kaksi pehmistä, joten Suomen mestaruus menee tällä kertaa jakoon.
“Ei ollut minkäänlaista taktiikkaa, kaikki meni helposti”, tuumaa vammalalainen Mikko kisan jälkeen.
Tuntuiko kylmältä?
“No juu, päässä ja ruokatorvessa”, hän myöntää.
Vammalan torin jäätelökioskilla kisattiin perjantai-iltana ensimmäistä kertaa pehmiksen syönnin Suomen mestaruudesta. Ennen mittelöä näytti hetken aikaa siltä, että tulossa on tynkä kilpailu, sillä ilmoittautuneita ei ollut kuin yhteen alkuerään ja kisapaikkoja tarjolla kahdellekymmenelle.
Lopulta jäätelökioskin porukan houkutteluyritykset palkittiin yleisön heittäytymiskyvyllä, sillä lasten ja nuorten sarjan lisäksi kasaan saatiin myös aikuisten SM-kisa.
Siinä kolmessa minuutissa vakuuttavimman suorituksen tykitti 17-vuotias vammalalainen Veikka Peltonen.
“Ihan olin jäätelölle tulossa, mutta tytöt saivat puhuttua ympäri osallistumaan kisaan. En ole syönyt pehmistä moneen vuoteen, mutta nyt tuli sitten nautittua senkin edestä”, Peltonen nauroi voiton päälle.
Millaisella taktiikalla kahdeksan pehmistä nauttinut mies kävi herkkujen kimppuun?
“Rauhallisesti ja hengittäen.”
Leikitään ruualla ja ahmitaan. Oisko voinu vaikka kisailla jossain muussa lajissa ja kaikille osallistujille jätskiä?
Pehmis nyt ei oo ruokaa nähnytkään. Ja kaikki osallistujat kuitenkin taisivat saada jäätelönsä, ei kai ne ny ilmaa syäny? Miten tästäkin voi pahoittaa mielensä vai etkö itse mahtunut mukaan? Nopeet syö hitaat.
En yrittänytkään mahtua. Enkä pahottanut mieltä, ihmettelin vaan, että ruuan ahmimiseen kannustetaan. (Jälkiruokakin on ruokaa). Ja tarkotin, että ois sitä pehmistä saanut jaettua (ja huomioo haettua) muullakin tavalla. Mulle opetettiin pienenä ruokailutapoja. Hattu päästä ruokapöydässä jne.