Retkipäivämme aamu, 23. päivä syyskuuta, valkeni usvaisen harmaana, mutta keskipäivällä syyspäivä näytti parhaintaan. Aurinko paistoi lämpöisesti, puut ja pensaat hehkuivat aivan mahtavissa ruskan väreissä, kun Vammalan Eläkkeensaajien reipas, yli neljänkymmenen hengen, porukka ulkoili Vinkin kuntopoluilla.

Apeli ja Pertti huolehtivat laavun grillissä räiskyvästä tulesta, jolla makoisat hiillosmakkarat paistuivat sopivan kuumiksi ja rapeiksi ja hävisivät sitten kiitettävän nopeasti retkeilijöiden masuihin. Ilmapiiri laavulla ja nuotion ympärillä oli rennon leppoisaa, kun nyt vihdoin olimme uskaltautuneet hieman isommalla joukolla tapaamaan toisiamme. Aika riensi rattoisasti, mukavassa yhdessäolossa, kuulumisia vaihtaen. Olihan kulunut yli puoli vuotta siitä, kun koronavirus keskeytti kerho- ym. toimintamme.

Tosi kurjalta tuntuu, kun jälleen on suuri uhka, että korona vie taas voiton ja kerhot ja retket ja muut tapaamiset on ehkä pakko keskeyttää. Mikäli näin käy, niin muistetaan noudattaa annettuja ohjeita. Vain siten voimme ehkäistä viruksen leviämistä ja välttyä itse taudilta. Nyt on se hetki, että voidaan ulkoilla mitä hienoimassa syyssäässä. Kerätään voimia, että jaksamme pimeimmän syksyn ja talven yli.

Uskotaan uuteen kevääseen ja valoon ja muistetaan, että kaveria ei jätetä.

Paula Mattila