On melkoinen sattuma, että Sastamalan Keikyässä asuvasta Päivi Kantolasta tuli suutari. Nyt hän on pitänyt suutariliikettä Huittisten keskustassa pian puolen vuoden ajan.

”Pari vuotta sitten minulle tuli tunne, että olin ammentanut työelämässä kaiken, mitä insinöörin koulutukseni kautta oli ammennettavissa. Ehdin työskennellä parikymmentä vuotta isoissa tehtaissa ensin kalustevalmistajalla ja sitten siivousvälinevalmistajalla”, Kantola kertoo.

Täysin uudelle uralle hyppääminen oli jännittävä, mutta mielenkiintoinen mahdollisuus.

”Minulla ei ollut mitään ajatusta siitä, mitä muuta haluaisin tehdä, joten aloin käydä ammatteja läpi ihan järjestelmällisesti”, hän muistelee.

Suutarin suuntaan ajatukset kallistuivat lopulta työkaverin huomion kautta.

”Hän asioi suutarilla Kokemäellä ja kuuli, että tämä oli jäämässä eläkkeelle. Siitä sain kimmokkeen, että voisin mahdollisesti jatkaa sitä yritystä ja huomasin, että suutarille on tällä alueella kysyntää.”

Lopulta Kantola päätyi kuitenkin perustamaan oman yrityksen Huittisiin.

”Tiesin, että täällä on käyty pitkään keskustelua suutarin puuttumisesta. Lisäksi näen Huittisen hyvänä kaupallisena keskuksena, jossa asioidaan paljon myös muualta.”

Ei pelkkää käsityötä

Ennen 13 kuukauden mittaista koulutusta Kankaanpäässä, Kantolalla ei ollut mitään kokemusta kengistä. Nainen naurahtaa, ettei hän ole ollut koskaan edes mikään käsityöihminen.

”Sen vuoksi oli aika erikoista, että päädyin käsityöammattiin.”

Varsin nopeasti Kantolalle selvisi, ettei suutarin työ suinkaan ole puhdasta käsityötä, vaan siihen liittyy paljon myös ongelmanratkaisua ja ideointia. Työmenetelmiin kuuluu ompelun lisäksi myös rouheampaa naulausta ja hiontaa.

”Tuunaaja minussa on aina asunut ja sellaiseen tuunaustarpeeseen tämä ammatti sopii hyvin. Usein pääsen miettimään yhdessä asiakkaan kanssa, miten kenkää voisi muokata tai miten muutoksen voisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti.”

Käsityöammatin oppii parhaiten tekemällä, Kantolan mukaan viime kuukaudet ovat olleet opettavaista aikaa.

”Alussa jouduin vierailemaan laastarikaapilla tiuhaan, kun pistin itseäni sormeen milloin milläkin. Nykyään en enää telo itseäni edes joka päivä”, hän hymyilee.

Tarttumattoman tarran takia ei kannata laittaa roskiin

Suutarin ammatti sopii hienosti viime aikoina nousseeseen trendiin, jossa kuluttamisen sijaan panostetaan mahdollisimman pitkään käyttöikään.

Kantola korostaakin, että suutarin avulla kengille voi saada huomattavasti lisää käyttökilometrejä.

”Kenkiä ei todellakaan tarvitse heittää pois, jos vetoketju lakkaa toimimasta tai tarra ei enää tartu kiinni.”

Pienien korjaustöiden teettäminen on myös huomattavasti edullisempaa kuin kokonaan uuden kenkäparin hankkiminen.

”Töideni keskihinta taitaa olla pari kymppiä. Ratkenneet ompeleet tai nauravan pohjan liimaukset hoituvat muutamilla euroilla ja nilkkurin vetoketjukin vaihtuu parilla kympillä.

”Aina kannattaa käydä kysymässä hinta-arvio ennen kuin heittää mitään pois”, Kantola sanoo.

Eikä suutarille välttämättä tarvitse tulla käytetyn kenkäparin kanssa, ammattilaisen avulla uuden mahdollisuuden voi saada myös hutiostos tai muuten epäsopiva tuote.

”Esimerkiksi saappaiden varret voi lyhentää nilkkureiksi. Suutarin työ on muuttunut enenevässä määrin korjauksesta muutostöihin.”

Kantolan mukaan suutarin paras hetki on, kun valmiin parin saa asettaa hyllyyn odottamaan asiakasta.
”Onhan se hieno tunne, kun näkee työssä oman kädenjälkensä.”