Mistä joulun ajan tunnelma tulee? Taivaalta tietenkin? Lumi sataa pilvistä, joulupukki kenties lentää poroineen taivaalla ja tulee jopa savupiipusta sisään koteihin. Valo tulee taivaalta auringon hehkuna ja säteinä. Joulun päähenkilö Jeesus, Jumalan poika asuu taivaassa enkeleiden tavoin. Usein me ihmisetkin katselemme taivaalle, sen sävyjä, sääilmiöitä ja avaruuden ihmeitä kummastellen. Siellä asuvat myös menneiden sukupolvien sielut, kuolleiden sukulaistemme ja rakkaiden ystäviemme tavoin.
Asiahan on selvä, taivaalta joulun henki ja juhlavuus tulee. Sieltä tulee lähes kaikki muukin, kun tarkemmin ajattelee. Maassa tiukasti kasvava joulukuusi ja joulupöydässä syömämme ruoka kasvavat nekin pääosin maassa. Ja ovathan jalkammekin maassa kävellessämme ja seistessämme, korjaa joku ajatuksen kulkua.
Joulupöydässä syömämme kinkun alkuperä ei liene taivasta nähnytkään, maassa ja karsinoissa sen sorkat tiukasti possun elinaikana pysyivät. Joidenkin jouluruokana suosima kalkkuna on sentään kai saanut joskus hieman ilmaa siipiensä alle?
Lanttulaatikko, porkkanalaatikko, peruna, rosollit muut maan antimet ovat nekin maan mullan ja lämmön ansiosta siemenistä syntyneitä. Eli ei kaikki jouluinen taivaalta voi tulla, toteamme yhteen ääneen?
Maahan meidät ihmisetkin aikanaan haudataan. Emme oppineet elämämme aikana lentämään, kävelynkin opimme vasta ajatuksen voimasta ihmiselon aamuhämärissä. Stop. Kuka keksikään lentokoneen, purjelennon tai laskuvarjon? Ihminen tietenkin, ja miten? Taivalle katsellen, tottakai. Harvassa lienee nykyajan ihminen, joka ei ole lentänyt lentokoneella sen moottorien ja siipien ansiosta. Taivaan lintuja ja ilmavirtoja katsellen ja tuntien ovat nämäkin tekniset asiat saaneet alkunsa. Ja kenen päähän se omena puusta putosikaan, ja miksi. Maallakin on vetovoimaa.
Eli taivaalta kaikki tulee, joulukin. Puhelu älykännykällä joulun aikaan sukulaiselle tai ystävälle tervehdystä varten tapahtuu tätä nykyä langattomana ja näkymättömänä läpi ilmavirtojen. Samoin singahtaa nettiviesti hetkessä maapallon toiseen päätyyn, tai jopa kauas tuntemattomaan avaruuteen.
Valokuvaajiakaan ei olisi, jos kaikki ei tulisi taivaalta. Monet sääilmiöt pakottavat tuijottamaan taivaalle tai taivaan ja maan luomaan horisonttiin. Aikanaan hidas lasilevy tai rakeinen filmi ei valottunut kameran uumenissa, jos valoa ei olisi riittävästi. Sama päteen edelleen, kenno digikameran uumenissa ei valottuisi ja toistaisi nähtyä ilman valoa.
Ihminen on oppinut paljon valosta, ehkä jopa kaiken. Digikameran tai kännykän herkkä kenno kun näkee valoa jo sielläkin, mitä ihmissilmä ei juurikaan erota. Tämä antaa mahdollisuuden kuvaajille pimeimmän kaamosajan huomaamattomienkin asioiden taltioimiseen.
Varpunen jouluaamuna laskeutuu taivaalta perinteisesti sinunkin ikkunasi alle taivaalta siementä noutamaan, tai tuomaan viestiä rakkailta taivaasta.
