Sastamalan ympäristöyhdistys järjesti keskiviikkona 25.10. keskustelutilaisuuden Kauppalantalossa Vammalan Puistokadulla. Aiheena olivat tuulivoima ja siihen liittyvät hankkeet Sastamalassa, sekä Sastamalan Myllymaan seudulle suunniteltu aurinkovoimala. Tilaisuudessa puhujina olivat Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta ja Sastamalan maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila. Tilaisuuden juontajana toimi kaupunginvaltuutettu Antti Lepistö (vihr.).
Tilaisuuteen alkoi tulla kiinnostuneita kuulijoita jo hyvissä ajoin. Tunnelma oli odottava, aihepiiri on kuohuttanut sastamalalaisia jo pitkään. Nyt tapetilla ovat olleet erityisesti Kärmekallion tuulivoimalahanke ja alueella sijaitseva vanha Vuohijoen kaatopaikka.
Tapani Veistola sijaisti tilaisuteen alun perin pyydettyä Hanna Ahoa, joka oli estynyt tulemasta.
”Sain kutsun hyvin lyhyellä varoitusajalla, kiva nähdä että teitä on täällä näin paljon koolla tärkeiden asioiden äärellä”, Veistola toivotti alkuun. Pitkään tuulivoimahankkeita ja niiden luontovaikutuksia seurannut mies on kirjoittanut aiheesta myös Luonnonsuojeluliiton Tuulivoimaoppaan, joka julkaistiin vuonna 2022.
”Luonnonsuojeluliitto on aina kannattanut tuulivoimaa, ja pitänyt sitä ennen kaikkea sijoituspaikkakysymyksenä. Uusiutuva energia laukkaa yhä kovemmalla vauhdilla täällä ja maailmalla. Tuulivoiman on laskettu olevan ydinvoimaa kannattavampaa ja edullisempaa. Se myös vähentää päästöjä merkittävästi”, pohjusti Veistola.
”Uusiutuvia energioita ajetaan Suomen ja Euroopan politiikassa voimakkaasti. Tuulivoimaloita mahtuu Suomeen. Minne näitä voimaloita sitten sijoitetaan, on tärkeä kysymys. Hankesuunnitelmista pitäisi kertoa mahdollisimman aikaisin, jotta aikaa jäisi riittävästi keskustelulle, ja aiheeseen liittyvien huolenaiheiden käsittelylle”, Veistola painotti.
Veistola on erityisesti perehtynyt tuulivoimaloiden vaikutuksiin luontoon ja eläimiin. Rakennettu ympäristö vaikuttaa aina ympäröivään luontoon.
”Kaikella inhimillisellä toiminnalla on ympäristöhaittoja. Luonnonsuojelualueille ei ole rakennettu Suomessa yhtäkään tuulivoimalaa, ja sitä pidän hyvänä ratkaisuna. Maatuulen lisäksi merituulivoima lähtee liikkeelle Suomessakin monella uudella hankkeella. Tuulivoimarakentamisen kustannukset ovat myös pudonneet”, kertoi Veistola. Luonnonsuojeluliitto kannattaa uusiutuvaa energiaa, mutta ympäristöasiat tulee ottaa näissäkin asioissa huomioon hankkeita toteutettaessa.
Ilmari Mattila toi esille, että valtiovalta näkee tuulivoiman keskeisenä uusiutuvan energian kasvun mahdollistajana. Suomen valtion linjauksissa ajankohtaista on myös irtautuminen Venäjältä tuodusta fossiilisesta energiasta.
”Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 1500 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa ja lisäksi useita meneillään olevia hankkeita”, Mattila kertoi.
Tuulivoimayhtiöiden toiminta kuuluu kuitenkin liikesalaisuuden piiriin.
”Tiedottaminen on hankalaa, koska hankkeet ovat liikesalaisuuden piirissä niin kauan, kunnes toimija tekee kunnalle esityksen kaavoituksen käynnistämisestä”, linjasi Mattila.
”Yhteydenotot maanomistajiin eivät myöskään tapahdu kunnan toimesta, vaan yhtiöt valmistelevat hankkeita pitkään ”salassa” ennen kuin ne tulevat esille. Vuokrasopimuksia on voitu jo tehdä.”
Kaavoitusvaiheessa kunnan rooli korostuu.
”Ohjaamme kaavoitusta, ja viemme asioita sitä kautta eteenpäin. Sastamalan kaupunki on asettanut myös tiukkoja vaatimuksia tuulivoimalarakentamiselle. Esimerkiksi 35dB:n meluraja on Suomen tiukin”, muistuttaa Mattila.
Sastamalassa on tällä hetkellä kolme hanketta.
”Kortekallion hanke on jo valmis, siellä pyörii kolme voimalaa. Kärmekalliolla on kaavoitus ja YVA käynnissä. Kaavaluonnos ja YVA-selostus tulevat nähtäville huhtikuussa 2024. Kärmekalliolle on suunniteltu 5-7 voimalan puistoa. Sitten on Ajoksenkangas, jossa kaavoitus on käynnistetty ja YVA-menettely käynnistymässä 7-9 voimalalle”, Mattila toteaa.
YVA eli ympäristövaikutusten arviointi käsittää tarkat selvitykset.
”Kortekalliota lukuun ottamatta hankkeet ovat vielä kesken, emmekä kaupunkina voi ottaa kantaa niihin ennen kuin kaavaluonnokset ja YVA valmistuvat. Tutkimme tilannetta. Vuohijoen kaatopaikka on otettu huomioon kaavoituksessa ja YVA-menettelyssä.”
Puheenvuorojen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä ja ottaa kantaa.
Aurinkovoimaa ei tilaisuudessa juurikaan käsitelty muuta kuin hyvin yleisluontoisella tasolla, mutta aurinkovoimalat saivat yleisön joukosta kannatusta. Niiden koettiin rasittavan ympäristöä vähemmän kuin tuulivoimaloiden suurten myllyjen, jotka sijoittuisivat hyvin lähelle asuinkiinteistöjä. Kaatopaikasta syntyi kiivasta keskustelua.
”En halua edes ajatella, mitä tapahtuu, jos siellä möyhitään. Mitkä mahtavat olla seuraukset?”, eräs huolestunut alueen asukas pohti.
”Sieltä Vuohijoen kaatopaikalta irtoaa myrkyllisiä kaasuja, ja nyt vaikutuksia vähätellään. Voi tulla kaupungille ympäristökatastrofi. Sinne on aikoinaan tuotu muutakin kuin kotitalouden jätteitä, siellä on myös kumiteollisuuden jätteitä ja ties mitä kaikkea muuta sinne on dumpattu tynnyritolkulla. Mitä kaikkea siellä onkaan, niin jos se lähtee liikkeelle, se on iso asia. Ottakaa se huomioon”, nainen vetosi.
Ilmari Mattila vastasi Ely-keskuksen asiantuntijoiden ohjaavan kaatopaikka-asioihin liittyen.
”Totta on, tarkkana pitää olla”, Mattila myönsi.
Yleisössä oli myös Huittisista kotoisin oleva asukas, joka kertoi asuvansa 700 metrin päässä ”megaluokan voimalasta”.
”Melu on ylittänyt kaikki arvot. Melu on meillä 46 dB aina, yöllä myös. Valituksista huolimatta mitään ei ole tapahtunut. Aikaa on kulunut 15 vuotta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa päätettiin, että ympäristölupa pitää olla. Nyt se on olemassa, mutta se ei ole vaikuttanut yhtään mitään. Asumme vanhalla sukutilalta, josta emme voi muuttaa, eikä sitä kukaan varmaan ostaisikaan juuri tästä syystä. Vaatikaa riittävät ja tarkat, puolueettomat melumittaukset”, huokaili huittislainen tilanteeseen väsynyt henkilö.
Esille nostettiin myös kysymys siitä, miksi tuulimyllyjä ei rakenneta pelloille.
”Ei tarvitsisi kaataa metsää, vaikka ei se minua henkilökohtaisesti metsäkoneenkuljettajana haittaa. Metsäkato kuitenkin vähenisi, jos myllyt olisivat pelloilla. Olen ajellut Tanskassa ja Ruotsissa ja siellä niitä on pelloilla. Viljanviljely onnistuisi silti, ja routa-aikaan niitä pystyisi rakentamaan. Tuulivoimalan putki veisi tilaa noin halkaisijaltaan 15 metriä, muu ala olisi viljeltävissä”, ehdotti joku yleisön joukosta.
Keskustelu aiheen ympärillä jatkuu vielä varmasti pitkään, ja ilmassa on edelleen epäselviä kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Huolestuminen kaatopaikasta ja sen vaikutuksista on ymmärrettävää ja aiheellista, samoin tuulivoimaloiden lähistöllä olevien asukkaiden huolet melu- ja välkehaitoista. Myös luontoasiat on huomioitava.
Alueviesti otti yhteyttä Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Pasi Lähteenmäkeen vielä tilaisuuden jälkeen. Kerroin keskustelusta aiheeseen liittyen ja ilmaan heitetyistä uhkakuvista kaatopaikan suhteen.
”Hankkeessa lähdetään siitä, että kaikki tällaiset seikat tullaan ottamaan tarkkaan selvitykseen. Hankkeen luvituksen yhteydessä varmistetaan, että ympäristöön liittyviä riskejä ei oteta. Viime kädessä Ely-keskus valvoo ja ohjeistaa toimintaa myös kaatopaikan suhteen”, muotoili Lähteenmäki.
