Sastamalassa ja Huittisissa vaikuttaneet hankkeet edustavat Suomea kansainvälisessä kilpailussa

Hankkeet
Mieli ry myönsi hankkeen aktiiviselle yhteistyökumppanille Sastamalan kaupungille Hyvän Mielen Työpaikka -merkin tunnustuksena henkilöstön mielenterveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmallisesta vahvistamisesta. Kuvassa työstään innostuvat hankepäällikkö Tiina-Maija Paloranta (vasemmalla), Sastamalan kaupungin Päivi Raumanni ja Kati Heikkilä sekä työssä palautumisen keinoista koulutuksen pitänyt Anniina Virtanen Työterveyslaitokselta.

Pirkanmaalla ja Satakunnassa toteutettu Mielen tasapainoa työpaikoille -hanke sekä Lounais-Suomen Laatumarja-hanke ovat mukana Euroopan laajuisessa kilpailussa. Suomesta on yhteensä kahdeksan edustajaa.

Mieli Tukitalo ja mielenterveys ry:n hankkeessa vahvistettiin mielenterveysosaamista työelämässä. Siinä tarjottiin konkreettisia työkaluja työssä jaksamisen vahvistamiseen ja työn psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseen. Työyhteisöille järjestettiin koulutusta ja työpajoja, jotka räätälöitiin työpaikoille vahvistavan mielenterveyden näkökulmalla.

“Mielenterveyden teemoihin liittyy yhä negatiivisia mielikuvia ja ennakkoluuloja, jotka oikenevat hitaammin maaseutualueilla kuin kaupungeissa. Mielenterveysosaamista työyhteisöissä lisättiin oivalluttavalla ‘mieli on kaikilla ja siitä voi puhua’ -asenteella”, kertoo hankepäällikkö Tiina-Maija Paloranta.

Hankkeen aikana kehitettiin toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja toimimaan ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin mielenterveyden haasteet kasaantuvat.

“Arjen vahvistavat teot, kuten nukkuminen, syöminen, puhuminen ja palautuminen sekä luottamuksen ilmapiiri ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden tukemisessa. Aihe koskettaa kaikkia suoraan tai välillisesti, sillä vähintään joka viides suomalainen kokee vuosittain jonkin mielenterveyden häiriön”, toteaa Tiina-Maija Paloranta.

Leader Joutsenten reitti myönsi hankkeelle EU:n maaseuturahoituksen tuen. Hankkeen kokonaiskustannus oli 128 000 euroa, josta tuen osuus oli noin 90 prosenttia.

“Työelämässä on jo monenlaisia kannustimia fyysisestä kunnosta huolehtimiseen. Mielenterveydestä huolehtiminen on ainakin yhtä tärkeää, ja se voi olla myös työpaikkojen kilpailuetu sekä markkinoilla yleensä että osaavasta työvoimasta kilpailtaessa”, sanoo Leader Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne.

Hankekilpailu
Tunneliviljelyssä sadonkorjuu onnistuu huomattavasti pienemmällä työmäärällä, kun marjat ovat suoraan poimintakorkeudella.

Laatumarja-hankkeessa tuotettiin uutta tutkimustietoa marjayrittäjien tarpeisiin. Hankkeeseen osallistui yli 70 tilaa. Lisäksi sen tuloksista pääsivät hyötymään kaikki alueen 300 marjatilaa.

Tilakokeilla ja maaperän analyyseilla viljelijät saivat tietoa maansa kasvukunnosta ja mahdollisista riskitekijöistä sekä uusista heille sopivista marjalajikkeista, joita tuotiin eri maista. Hankkeessa testattuja uusia lajikkeita on alettu nyt viljellä ja ensimmäiset taimet ovat tulleet myyntiin tänä kesänä. Myös biologisen kasvinsuojelun mahdollisuuksista marjataimien tautitorjunnassa saatiin lupaavia tuloksia.

“Marjanviljely lisääntyi, tuotanto kehittyi ja hankkeessa syntyi hyvä yhteistyöverkosto”, iloitsee tutkimusprofessori Saila Karhu. Hän koordinoi hanketta Luonnonvarakeskuksen puolesta.

Hankkeen osallistujilta saatu palaute oli positiivista. Tarja Matomäki Mattilan marjatilalta Huittisista koki tärkeäksi, että Suomessa testattiin erilaisia marjalajikkeita, koska täällä viljelyolosuhteet ovat niin erilaiset kuin muissa maissa.

“Hankkeen aikana käytiin myös paljon yleistä keskustelua siitä, miten nykyaikaiset viljelymenetelmät, esimerkiksi kausitunnelit, voidaan sovittaa arvokkaisiin perinnemaisemiin. Meillä koko viljelyalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi, joten tieto tuli tarpeeseen”, kiittelee Tarja Matomäki.

Ulkomaisen työvoiman saatavuus on heikentynyt koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Hankkeen aikana mansikan ja vadelman tunneliviljely yli kaksinkertaistui alueella. Tämä toi suuren avun työvoimapulaan. Tunnelista sadonkorjuu onnistuu huomattavasti pienemmällä työmäärällä, kun marjat ovat suoraan poimintakorkeudella.

Tavoitteena on tehdä Lounais-Suomesta marjantuotannon kärkialue Suomessa. Tätä edistettiin hankkeessa onnistuneesti.

“Lounais-Suomessa on paljon edistyksellisiä maatiloja, jotka kehittävät toimintaansa ja luovat uskoa alan tulevaisuuteen. Maaseuturahoitus tarjoaa jatkossakin mainion tukikanavan yrittäjien ja tutkijoiden yhteistyöhön”, vinkkaa Satakunnan ELY-keskuksen johtava asiantuntija Salme Pihlajamaa.

EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle myönsivät Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 320 000 euroa, josta tuen osuus oli 80 prosenttia.