Suodenniemen kirkko. Esitykseen seurakuntarakenteen muuttamisesta ei Suodenniemellä ollut huomauttamista.
Esitys seurakuntarakenteen muutoksesta herätti Sastamalan seurakunnan kappelineuvostoissa pääasiassa vastustusta. Kirkkoneuvosto käsittelee rakennemuutosta seuraavassa kokouksessaan ensi keskiviikkona.
Kappeliseurakuntamallista luopumista on viime syksystä alkaen valmisteltu Sastamalan seurakunnassa. Rakennemuutosta pohtinut työryhmä esitti, että kappeliseurakuntamallista luovutaan ja toimintaa jatketaan yhden seurakunnan mallin pohjalta. Nykyinen aluerakenne kuitenkin säilytettäisiin ja nykyisistä kappeliseurakunnista käytettäisiin nimitystä kyläkirkko.
Kappelineuvostot ja Etelä-Tyrvään piirineuvosto ovat antaneet kirkkoneuvostolle sen pyytämät lausunnot. Pääasiassa kappelineuvostot vastustivat esitystä seurakuntarakenteen muuttamisesta. Etelä-Tyrvään seurakuntapiiri piti ehdotusta hyvänä. Suodenniemellä muutokseen ei ollut huomauttamista. Karkku haluaa kappeliseurakunnan säilyvän, mutta kannattaa seurakuntapiiriksi muuttamista. Muut kappelineuvostot vastustivat ehdotusta erityisesti siksi, että koko kirkkoa koskeva rakenneuudistus tulee mahdollisesti ratkaistavaksi vielä tänä vuonna. Niin sanotun seurakuntayhtymämallin esittelyssä pidettiin mahdollisena, että jotkin kappeliseurakunnat voisivat saada uudessa seurakuntayhtymässä tulla jälleen seurakunniksi.
Seurakuntarakenteen muuttamisesta päättää kirkkovaltuusto kirkkoneuvoston esityksestä. Kirkkoherra Ari Paavilaisen esityksen toteutuessa Sastamalan seurakunnan nykyiset kappeliseurakunnat ja Etelä-Tyrvään seurakuntapiiri muutetaan alueiksi. Alueiden nimeksi tulee kyläkirkko ja alueille osoitetaan omat työntekijät. Kyläkirkoilla on omat alueneuvostot. Kyläkirkon papin valinta tehdään alueneuvoston ja työalan johtokunnan esityksestä. Kyläkirkot saavat pitää testamenttivarat ja osoittaa ne alueen käyttöön. Kyläkirkon papilla on läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston kokouksissa.
Ei mitään uutta,ollaan menossa aikaan ,jolloin Suomi joutui Ruotsista Venäjän alaisuuteen.
Muutokset ovat pakon sanelemia. Ei näin pienellä väestöpohjalla ylläpidetä yhtätoista kirkkoa ja niiden lisäksi vielä muita kiinteistöjä. Jo rakennusten kunnossapitoon menee vuosittain valtavia summia. Talkootyö ehkä helpottaisi tilannetta jonkin verran.
Kiikoisten seurakunta olisi kyllä ihan yksin pystynyt ylläpitämään itsensä. Mikäs teissä muissa on vikana, ettekö pysty hoitamaan talouttanne?
Kiikoisten jumalanpalveluksissa on ollut vain kymmenkunta osanottajaa jo useamman vuoden! Edes suurinta porua pitäneet kirkkoneuvoston keskustajäsenet eivät vaivautuneet kirkossa käymään. Laskekaapa siitä, paljonko seurakunnan jumalanpalveluskulut ovat aktiivista jäsentä kohti laskettuna. Kappeli- tai kyläkirkkomuodossa kaikki muu toiminta on ylläpidettävissä ja rahaa säästyy tyhjille seinille saarnaamista varten, sen lopettamista kun on vaikea perustella jo uskonnollisista syistäkin johtuen.
Eikös siellä Kiikoisten seurakunnalla ollut melko hyvä metsäomaisuus, jolla pystyttiin aina tarvittaessa paikkaamaan talous tasapainoon? Ilman tuota varallisuutta talous olisi varmaankin ollut myös Kiikoisten seurakunnalla ihan toisenlaisessa tilassa.
Oikeassa olet , Kiikoisten seurakunnan,kuten Kiikoisten kunnankin, talous oli hyvässä kunnossa , jonka lisäksi oli vielä reilu metsäomaisuus . Mikä ihme siinä on ,kun mennään isompiin yksiköihin , niin talous on päin sielun vihollista !
Martti Luther kirjoittaa Isossa Katekismuksessaan: ”Sinun Jumalasi on oikeastaan se, mihin sydämesi kiintyy ja minkä varaan sen uskot.” Kovin monelle se on omaisuus.
Kappas, itsensä ylentänyt ylhäältä kyttäävä on herännyt!
Älä anna väärää todistusta lähemmäisestäsi.
Ihmeesti kelpaavat Tyrvään emäkirkolle liitettyjen seurakuntien omaisuudet -eivätkä tunnu edes riittävän! Lutherista kirjoittava voisi maksaa sinne myös kymmenyksensä -vai mahtaako olla sellainen joka ei kirkollisveroa maksa, ainakaan tähän seurakuntaan?