Ensi vuonna Sastamalan kaupunki jatkaa tutuilla veroprosenteilla. Verotusta ei siis monesta muusta paikkakunnasta poiketen kiristetä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Sastamalan ensi vuoden tuloveroprosentiksi 20,00.
Kiinteistöveroista valtuusto äänesti. Keskustan Taina Niemi ehdotti yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,35. Sellaista Sastamalassa ei ole erikseen ollut määrättynä. “Kolmas sektori tekee mittaamattoman arvokasta työtä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen”, Niemi sanoi ja muistutti kiinteistöistä yhdistyksille koituvista kustannuksista. Hän oli saanut luvan käyttää Lantula-taloa esimerkkinä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Jari Andersson ynnäsi, että kaupunki antaa erilaisille yhteisöille avustuksia yhteensä yli 800 000 euroa vuodessa. Tähän kuuluvat muun muassa seuroille ja yhdistyksille myönnettävät 307 000 euroa, tienhoitokuntien avustukset 332 000 euroa ja vesiosuuskunnille annettavat 110 000 euroa.
“Rohkenen todeta, että avustukset monin verroin paikkaavat sen, mitä kiinteistöveroista kerätään”, Andersson sanoi.
Kristillisdemokraattien Jukka-Pekka Selin ja keskustan Pauli Pietilä kannattivat Taina Niemen esitystä. Sosialidemokraattien Pentti Lahtinen kannatti kaupunginhallituksen esitystä. “Yleishyödyllisten yhdistysten joukossa on muitakin kuin yhdistyksiä”, hän muistutti ja viittasi asian monitahoisuuteen.
Valtuuston päätökseksi tulivat kaupunginhallituksen ehdottamat prosentit äänin 41-17 ja 1 poissa. Ensi vuonna Sastamalassa yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,75, vakituisen asuinrakennuksen 0,45, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen 0,98, voimalaitoksen 2,85 ja rakentamattoman rakennuspaikan 2,00.
Sastamalan strategiaa yleishyödyllisiä yhdistyksiä kohtaa.
Valitettavasti on monia yhdistyksiä, jotka eivät saa latiakaan avustuksia ja maksavat vielä kiinteistöveronkin. Andersson on asioista vähän pihalla.
Tämä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverosta vapauttaminen puhuttaa valtuustossa joka vuosi. Jos yksi vapautetaan, pitää vapauttaa kaikki ja sen on liikaa. Mutta tällä on helppo harjoittaa populismia. Joka vuosi joku helppoheikki tekee siitä esityksen tietäen hyvin, ettei se mene läpi äänestyksessä. Mutta paikallislehdet kyllä kiltisti laittavat nimen esiin. Eli matkivat kuin papukaijat – ja joka vuosi. Niillähän ei ole mitään itsekontrollia.
Sastamala kuuluu niihin harvoihin yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa periviin kuntiin.
Pirkanmaan kunnista 15 ei peri yleishyödyllisten yhdistysten ylläpitämiltä kiinteistöiltä kiinteistöveroa. Näitä kuntia jotka eivät veroa peri ovat mm Punkalaidun, Hämeenkyrö, Nokia ja sellaiset pikkukunnat kuten Pirkkala ja Tampere. Todellakin harva kunta rokottaa verolla talkootyötä tekeviä yhdistyksiä kuten Sastamala.
No ollaan ylpeitä että saadaan juoda ja vieläpä pestä erittäin kalliilla vetellä ja sen hintaa tullaan ilman muuta nostamaan ja rajusti.
Ovatko Sastamalan asukkaat niin rikkaita, ettei tuloveroprosenttia tarvitse nostaa? Nyt epäilen suuresti herrojen ja rouvien älykkyyttä. Pitäisikö asiaa harkita toinenkin kerta?
Täyttä populismia ja kuntalaisten hämäämistä tällä asialla ratsastaminen. Tulossa on joka kuntaan vähän suurempiakin ongelmia.
Koska Sastamalassa alkaa YT neuvottelut.
Miten Anderssonin mainitsemat tiehoitokunnille kuuluvat avustukset ja vesiosuuskuntien rahat tähän kuuluvat? Seuroille ja yhdistyksille jaettavista avustuksistakin suurin osa menee Kirjapäiville, Pukstaaville ja Valepalle -ei näille yleishyödyllisille talkootyötä tekeville yhdistyksille -ne saavat murusia toimintansa pyörittämiseen!
Kirjapäivät, Pukstaavi ja Valepa ovat pyhä kolminaisuus Sastamalassa.
Anderssonin valikoiva muisti suosii tämän kolminaisuuden kravattikansaa.
Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry saa Sastamalan kaupungilta avustusta yhdistyksen yleisavustuksena 20 000 euroa vuodessa. Vuonna 2013 toteutetun kävijätutkimuksen mukaan (toteuttaja Innolink Research) yksittäinen Kirjapäivien kävijä jättää paikkakunnalle ostoksina (ruoka, polttoaine, muut kuin tapahtumassa tehdyt ostokset jne.) keskimäärin 70-80 euroa.
Johanna Kurkikangas
toiminnanjohtaja