Uusi yksityistielaki on astui voimaan vuoden alusta. Uudistuksen myötä Sastamalan kaupungin yksityistiejaosto on lakkautettu ja tehtävät siirretty Maanmittauslaitokselle. Kaupunki kuitenkin avustaa rahallisesti tiekuntia määrärahojen puitteissa.

Kunnat eivät ole velvollisia avustamaan yksityisteitä, vaan avustukset perustuvat kunnallispoliittiseen päätöksentekoon. Useimmat kunnat eivät hoida yksityisteitä, vaan pelkästään avustavat, kuten Sastamalassa.

Sastamalassa avustuksia voi hakea sähköisesti Elävän maaseudun yksiköstä. Sastamalan kaupungin yksityisteiden avustushaku avautuu 1. maaliskuuta ja päättyy maaliskuun viimeiseen päivään.

Yksityistiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämiä teitä. Suomen tiekannasta 80 prosenttia, eli noin 360 000 kilometriä, on yksityisteitä.

Sastamalan kaupunki muistuttaa mediatiedotteessaan, että toimiva yksityistie ei ole vain tien varrella asuvien asia, vaan niiden kunnolla on suuri merkitys muun muassa elinkeinoelämän kuljetuksissa.

Yksityistietyypit jaetaan kolmeen ryhmään: toimitustiet, sopimustiet ja kiinteistöjen omat tiet. Uudistuneen lain piiriin kuuluvat toimitustiet ja sopimustiet vain sopimuksen sitovuuden osalta.

Mitä uudistus tuo tullessaan?

Yksityistien varrella asuvan osakkaan ja tienpitäjän kannalta lakimuutos tuo mukanaan uusia asioita. Merkittävin muutos Suomen Tieyhdistyksen erityisasiantuntija Jaakko Rahjan mukaan on kuntien tielautakuntien ja jaostojen lakkauttaminen, jonka takia kiista-asiat käsitellään tulevaisuudessa käräjäoikeudessa.

Uudistuksen taustalla on ollut halu tehdä vanha laki selkeämmäksi ja luettavammaksi sekä siirtää kuntien tehtäviä maakuntaan.

Uudistuksessa on enemmän toimintavapauksia kuin aiemmin, mutta Rahjan mukaan ne eivät ole merkittäviä. Yhtenä esimerkkinä toimintavapauksista Rahja nostaa tiekunnan säännöt, jossa voidaan poiketa laista.

”Sääntöjen käyttämisen haaste on siinä, että osakas voi viedä tiekunnan oikeuteen, jos on toimittu vastoin sääntöjä.”

Hyvää Jaakko Rahja löytää lakiuudistuksesta kokouskäytännön nykyaikaistamisella, sillä moni tiekunnan osakas voi asua toisella puolen Suomea.

”Jos tiekunta niin päättää, osakkaat voivat olla mukana kokouksessa sähköisesti, esimerkiksi Skype-yhteydellä. Kokouskutsutkin voidaan lähettää sähköisesti.”

Lakiuudistuksen mukaan tiekunta voi ulkoistaa koko tienpidon ulkopuoliselle yrittäjälle maksimissaan neljäksi vuodeksi. Tällöin ulkopuolinen toimii kuten tiekunta.

”Jotta ongelmia ei myöhemmin tulisi, sopimuksessa tulisi olla kirjattuna oikeudet ja vastuut sekä ennakoitava tulevat asiat.”