Nyt lähti vanha lattia. Melkoisen huhkinnan takana se oli, sillä mökki piti ensin vivuta päistään pöllien päälle, ja sitten nostaa ylemmäs ja samalla liu’uttaa vanha lattia alta pois.

– Varovasti nyt, te rikotatte sen, Kata varoitteli.

No ei rikottu, vaan lattia lähti siivosti kävelemään. Jyri loikki heti kurkistelemaan, miltä mökki näyttää sisältä ilman lattiaa.

– Tää on ihan hassu, täällä kasvaa nurmikko ja kukkiakin, pikkuisäntä totesi.
– Mutta sinne on nyt tosi hankala mennä, Kata tuumi.
– Se lattia on kyllä helpompi lakaista tollain, kun se on pihalla, Jyri huomasi.

No tuleehan sinne uusi lattia, kunhan keritään. Aineethan on jo hankittuna.
* * *
Mökin väritys aiheuttaa edelleen päänvaivaa. Jyri pyöritteli värilastuja kädessään ja mietti:

– Jos se kulmaseinä ja etuseinä tulis tällä vaaleella vihreellä ja sit se sivuseinä tällä tummemmalla, kuului ohjeistus.

Jouduttiin sitten isännän kanssa ottamaan ihan kynä ja paperi käteen, kun mietittiin millä väreillä mikäkin pinta kuuluu maalata.
* * *
Mitä nurkista ei löydy, sitä ei tarvita. Tässä on leikkimökin viereiseen kukkapenkkiin tuleva koriste. Juu, ihan oikea Jawa se on, meidän näyttelykoiran kaima!