Käsi sydämellä: “Ärsyynnyn, kun välttämättömät asiat tapahtuvat hitaasti”

Mari Jokinen tuskastuu päätöksenteon hitauteen niin kuntatasolla kuin kotioloissakin.

1. Kuka olet?

“Olen Mari Jokinen, 28-vuotias koulun sosiaalityöntekijä Sastamalan Kallialasta. Perheeseeni kuuluvat aviomies Timo, syksyllä kolme vuotta täyttävä poikamme Eino, viiden kuukauden ikäinen tyttäremme Enni sekä basenjit Leo ja Luukas.”

2. Mistä ilahduit viimeksi?

“Vanhan kirjallisuuden päivistä. Hieno ja tunnelmallinen tapahtuma, johon yritän päästä osallistumaan joka kesä.”

3. Mikä saa sinut ärsyyntymään?

“Se, kun välttämättömät asiat tapahtuvat hitaasti. Ylipäätään päätöksenteon hitaus, sekä yhteiskunta- ja kuntatasolla että kotioloissa.”

4. Jos saisit muuttaa yhden asian maailmassa, mikä se olisi?

“Eläinrääkkäys. Jos et pidä eläimistä, pysy kaukana ja anna niiden olla.”

5. Mihin satsaat, missä säästät?

“Satsaan kotiimme. Asumme yli sata vuotta vanhaa taloa, jota olemme pikku hiljaa remontoineet näköiseksemme. Työ on kuitenkin vielä kesken; tänä kesänä keskitytään terassiin ja pihaan ylipäätään. Säästää yritän ihan arkisissa, pienissä asioissa. Olen viime aikoina innostunut nettikirppiksistä, joista teen kivoja löytöjä erityisesti lapsille, joskus itsellekin.”

6. Ketä henkilöä arvostat? Miksi?

“Arvostan omaa mummuani yli kaiken. Yksinkertaisesti hän on se henkilö, jolle haluan kertoa aina ensimmäisenä kaikista itseäni koskettavista iloista ja suruista ja joka on aina tukenani.”

7. Mistä paheestasi haluaisit luopua?

“Karkin syönnistä. Ei kulu viikkoakaan, etten ostaisi karkkipussia! Ja sitten vielä yritän syödä sen muilta salaa, siinä kuitenkaan kovin usein onnistumatta…”

8. Mikä on rakkain lapsuusmuistosi?

“Isovanhempien kanssa kesäisin tehdyt asuntovaunureissut. Erityisesti Kankaanpään Kuninkaanlähde ja maauimalassa polskimisen riemu ovat terävästi muistissa! Sateen ropinakin kuulostaa uskomattoman upealta asuntovaunusta kuunnellen.”

9. Mikä on parasta kotikaupungissasi?

“Kaikki. Tämä on aina ollut ja tulee aina olemaan koti. Kaiken tarvitsemani olen täältä saanut, paitsi kouluttautumassa piti käydä muualla. Täällä on perhe, työ, ystävät, upea luonto ja kivan rento tunnelma.”

10. Terveisesi kuntapäättäjille:

“Se uimahalli, hyvät hyssykät sentään! Miten ihmeessä muut kunnat pystyvät siihen? Käykääpä kokeilemassa vauvauintia Kiikassa. Ei edes se jääkylmä lastenallas, vaan ne pukuhuonetilat, 15 vanhempaa ja 15 vauvaa… Toivotan onnea ja pitkää pinnaa jo etukäteen!”

  • Nimetön

    Olipa hyviä ja teräviä vastauksia nuorelta (ja kauniiltakin) naiselta !

  • Nimetön

    Miksi koirille annetaan ihmisen nimiä? Niinkuin tässä Leo ja Luukas. Eläimien inhimillistäminen pitäisi vähitellen loppua. Häpäiseminen on molemminpuolista, koira ei saa olla eläin, ja samalla nimellä olevia ihmisiä rinnastetaan eläimeen. Miltä Marista tuntuisi, jos joku kadulla kutsuisi susirumaa bulldogiaan hänen nimellään? “Mari! Ei, et sinä vaan tuo toinen vääräsäärinen ruttunaama”.

Kommentointi ei ole käytössä.