Perinteisesti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan julkinen terveydenhuolto on ollut kohtuullisen edullista asiakkaille. Erilaiset maksut on pidetty alhaalla, jotta kansanterveys ei olisi rahasta kiinni. Tosin maksujen lisäksi terveydenhuoltoon käytetään suuri osa verovaroista.
Terveyskeskusmaksut lääkärikäyntien osalta on hyväksytty yleisesti jo kauan sitten. Muutamia vuosia on kulunut siitä, kun ihmisiä alettiin ohjailla entistä enemmän avohoidon sairaanhoitajien pakeille, jotta lääkärivoimat riittäisivät. Varmasti oikea suunta, sillä sairaanhoitajat pystyvät auttamaan ihmisiä monin tavoin ilman lääkärissä käyntiä.
Kun ihmiset saatiin käymään sairaanhoitajien luona, niin nyt käynnit pannaan maksullisiksi. Saastamalan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta havittelee käyntimaksuilla 100 000 – 150 000 euron tuloja. Käyntihinnaksi on ajateltu 12,10 euroa kerralta yli 18-vuotiailta. Maksua ei tosin peritä kuin kolmesta käynnistä.
Vaikka maksu tuntuu äkkiseltään pieneltä, niin se on suuri vähävaraisille. Onkohan tuon maksun seuraukset ajateltu loppuun saakka, siis kuntalaisten terveyden kannalta? Jos joku nyt jättää sairaanhoitajalle menemättä, vaikka olisi tarvetta, niin jokin sairaus voi puhjeta tai pahentua. Tämä taas lisää paineita ja kustannuksia muualla terveydenhuollossa. Toivottavasti näin ei käy ja ihmiset sopeutuvat tulevaan sote-uudistukseen näiden maksujen kautta.
Niin. Sairaanhoitajien maksuista on pieni hyppäys kirjastomaksuihin. Näistä on puhuttu aina silloin tällöin. Epäillä sopii, että nämäkin maksut nousevat jossakin vaiheessa esiin. Jos lainan hinnaksi tulisi vaikkapa euro, niin Sastamalassakin kertyisi kassaan sievoinen summa, enemmän kuin sairaanhoitajamaksuista.
Eikä mahdottoman kaukana ole verovaroin kustannettujen peruskoulujenkaan maksulle pano. Tätä, kuten muitakin maksuja voidaan perustella hyvinvointiyhteiskunnan parantamisella ja säilyttämisellä.
Saapa sitten nähdä, kuinka tuo sote-uudistus vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa? Ennaltaehkäisyllä varmaankin.
Henkilö joka äänesti tyhjää ko maksun kohdalla ei todellakaan ole luottamushlö paikan tasalla, Hänen vastauksensa on täysin käsittämätön! Herätys toimittajat,ottakaa Turja haastateltavaks ja tivatkaa niin perustellisesti kanat tyhjän äänestämiseen
…jotkut hemmot siellä valtiovarain ministeriössä on laskenut että yhden lainaus kerran hinta on 3.45 euroa..ja yksi perus opetus vuosi per oppilas maksaa vakaa 9000 euroa…eli ei niin ilmaista yhteiskunnalle…
verovaroinhan näitä palveluja tuotetaan…
opiskelijoille kirjat ovat kalliita ja ihan kaikkea ei löydy Joken antikvariaatista..
ihme ja kumma tuo digitalisaatio ei tunnu halventavan yhtään kirjojen hintoja yms. ..toivottavasti kenenkään opiskelu ei enää kaadu kustannuksiin niin kuin vielä joskus 50- ja 60- luvuilla…oli lukukausimaksut..ruokakin jotain maksoi..kirjat yms…ja linja-autoonkin 70 penniä jos sattui asumaan Kutalan Kasinon vaiheilla…ja verkkaritkin piti olla ja sukset ja luistimet…
Mitä tyhjää äänestäjällä on virkaa. Ei sellaisella ole mitään tekemistä yhteisten asioiden päättäjänä. Ei pidä hakeuntua toimeen, kun ei ole ymmärtämystä päätettävistä asioista.
Kova hinku Turjallakin oli päästä yhteisten asioiden hoitajaksi, mutta sitten kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä – äänestät tyhjää. Nolla koko päätäjä.
Ilmaista ei kait taida olla mikään, mutta maksutonta kyllä. Paljon kirjastoa käyttävät lapsiperheet toki riemastuisivat lainamaksusta. Kun on useita lapsia eikä muihin harrastuksiin ole varaa, saattaa lukeminen olla ainoa harrastus ja lainassa voi monilapsisessa perheessä olla kerrallaan jopa parisataa kirjaa.
Yhteiskunnassa ollaan tällä hetkellä syystäkin huolissaan lasten ja nuorten rapistuvasta lukutaidosta, mihin lainamaksu vaikuittaisi edelleen heikentävästi. Mutta toki on niin, että tyhmää kansaa lienee helppo hallita…
Ja loppupeleissä tuo heikko lukutaito taitaa olla yhteydessä myös siihen, miten paljon niitä terveys- ja sosiaalipalveluja joutuu ihminen käyttämään.
Lainamaksua ei innokkaat kuntapäättäjät kuitenkaan voi kirjastoon laittaa, koska kirjastolaki tämän kieltää. Kirjakaupungissahan maksu olisi otettu käyttöön jo 1990-luvun alussa, mikäli lainsäädäntö olisi sen mahdollistanut.
Meidän äänestäjien pitää muistaa , että emme äänestä päättäjiksi tyhjää äänestäviä henkilöitä. Nämä yhteiset asiat ovay niin tärkeitä. että tyhjää äänestämälllä kaikki palvelut viedään tai laitetaan maksullisiksi.
Eikö ehdokas voisi ennen vaaleja ilmoittaa jos on pää tyhjä ettei pysty päättämään mitään.
Se oli tämä nykyinen presidentti Niinistö joka aikoinaan ensimmäisenä ehdotti kirjojen verollepantavaksi. Niinistö oli silloin valtiovarainministeri. Se on sellaista, kun on porukka joka on palkansaajien ja eläkeläisten yläpuolella. Niin näitten verotusta halutaan vähentää ja siirrytään välilliseen verotukseen. Eli tasaveroon. Herrat ja palkansaajat viskaavat samansuuruisen ALV.
Niin veti silloinen ministeri, nyttemmin pres. kirjastomaksuehdotuksensa takaisin kun painetta tuli vähän joka suunnalta, jopa kokoomukseltakin. Asiaan palattanee tässä alkuvuodesta.
15:31 Nämä on mielenkiintoisia havaintoja poliitikoista. Eniten tässä tympii se, miten Yle ja muu valtamedia, pienessä “hiprakassa” levittävät kuvitteellista pyhimyksensädekehää presidenttiparin ylle. Se kuvottaa demokratiassa. Kuitenkin vaalit pidetään – vaikka se korpee valtamediaa.