Sastamalan seudun museo on toiminut vuoteen 2012 asti kaupungin hallinnassa. Vuoden 2012 alussa se siirtyi Suomen kirjainstituutin säätiön alaisuuteen. Museon kokoelmat sekä museorakennukset ovat edelleen kaupungin omaisuutta.
Mikäli kysymyksesi oli retorinen, vastaukseni on: museo toimii aina osana yhteisöään.
Museorakennuksesta
Sastamalan seudun museolla on pitkät historialliset ja ansiokkaat juurensa. Paikallismuseota on hoidettu aina oman aikansa standardien mukaisesti. Museaalista työtä on tehty eri tavoin ja erilaisin intressein.
Ennen siirtymistään Pappilan kivinavettaan 1950-luvulla museo sijaitsi pitkään Tammisen makasiinissa nykyisessä Kirjakorttelissa. Syksyllä 2017 Sastamalan kaupunginhallitus lopetti päätöksellään pitkään jatkuneen epätietoisuuden kivinavetan kohtalosta: museo päätettiin siirtää Kirjakortteliin 1800-luvun lopulla rakennettuun nikkarityyliseen Tornihuvilaan. Museotyön näkökulmasta tämä tarkoitti vakautta toiminnan suunnitteluun.
Museologi ja taidehistorioitsija Marja-Liisa Rönkkö on kirjoittanut asiantuntevasti museoiden historiasta, rakennuksista, kokoelmista ja matkailusta artikkelissaan Kokoelmien houkutus – Museot ja näyttelyt. Artikkelissa Rönkkö käy läpi erilaisia museorakennuksia ja niiden sisältöjen yhteensopivuutta.
Samaa pohti myös Esko Pietilä 1950-luvulla. Uransa alkuaikoina hän pyysi Museoliittoa konsultoimaan, miten vanhasta navetasta saadaan museo. Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistys pyysi Museoliitolta apua myös näyttelyn suunnitteluun. Esko alkoi vähitellen työstää tätä suunnitelmaa.
Museoiden valtionosuusjärjestelmästä
Sastamalan seudun museon toimintaa kuten muitakin ammatillisesti hoidettuja museoita säätelee museolaki. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa ammatillisesti hoidetuille museoille valtionosuutta. Me kaikki ammatillisesti hoidetut museot ilmoitamme valtionosuuksien laskentaa varten tarvittavat tiedot vuosittain Opetushallitukseen.
Ministeriö valmistelee par aikaa uudistusta museoiden rahoitukseen liittyvään valtionosuusjärjestelmään sekä niiden tehtäviä säätelevään museolakiin. Ensi vuoden alussa kaikki museot hakevat uudelleen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Näin tekevät myös Suomen kirjainstituutin säätiön alla olevat museot, Sastamalan seudun museon ja Pukstaavi.
”Uudistuksella pyritään kannustamaan toimijoita monipuoliseen, vaikuttavaan, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen toimintaan sekä pitkäjänteiseen tavoitteelliseen kehittämiseen ja uudistamiseen”, ministeri Sampo Terho kuvailee.
Olen samaa mieltä – museoiden tulee tähdätä juuri tällaiseen toimintaan. Tulevia muutoksia seuraamme aktiivisesti yhdessä muiden museoiden ja etenkin kattojärjestömme, Suomen Museoliiton, kanssa.
Museon kävijämäärät
Kaupungin asiakirjoista voi tarkistaa Tyrvään seudun museon kävijämäärät, aukioloajat ja muun toiminnan pidemmältä ajalta. Suomessa toimivien paikallismuseoiden kävijämäärät voi taasen tarkistaa Museoviraston tilastosta. Esimerkiksi vuosina 2000–2009 Sastamalan seudun museokävijöiden keskiarvo on ollut vuosittain 2 757 henkilöä. Tänä vuonna Sastamalan seudun museossa on vieraillut elokuuhun 2018 mennessä yhteensä 4 370 asiakasta.
Museon perusnäyttelystä ja toiminnasta
Paikallismuseo tarvitsee perusnäyttelynsä ja se tullaan toteuttamaan lähivuosina.
Ennen kuin museoon avautuu uusi perusnäyttely, toteutetaan paikkakunnan historiaan ja kulttuuriperinteeseen liittyviä vaihtuvia näyttelyjä, joiden lähtökohta on museon kokoelmissa. Esimerkkinä näyttelyt Tyrvään Mantasta ja paikallisesta puuleluverstasperinteestä.
Näyttelyihin liittyy aina opastuksia, työpajoja ja luentoja. Viime viikolla paikallismuseossamme vierailivat kaikki erään paikalliskoulun oppilaat. Vierailu liittyi monialaiseen oppimiskokonaisuuteen, jonka teemana oli yrittäjyys. Museo tarjosi heille näkökulman edesmenneeseen paikalliseen elinkeinoon.
Museon toimintaa liittyy myös erilaisia tapahtumia. Lisäksi, jos olet seurannut toimintaamme tarkemmin, olet huomannut mitä museo tekee muun muassa Keikyässä tai millaista toimintaa museo järjestää kahdeksassa alakoulussa. Joka torstai museossa on Kysy kokoelmista –päivä.
Tämän vuoden yksi suurimpia ponnistuksiamme on Sastamalan kulttuuripalvelun kanssa toteutettava kivinavetan tyhjennys. Tyhjennys tehdään museaalisin standardein realistisin raamein. Viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana museoon on kerätty niin kokoelmia kuin muutakin aineistoa, joka ei täytä museaalisia kriteerejä.
Museotyön ydin ovat sen kokoelmat. Kokoelmatyön tulisi aina perustua kysymykseen: mikä on tallentamisen arvoista ja mikä ei. Kerralla kaikki kokoelmat eivät ole esillä missään ammatillisessa museossa pelkästään jo niihin liittyvien kokoelmahoidollisten toimenpiteiden takia.
Lopuksi
Sastamalassa museon siirtyminen Kirjakortteliin on vain yksi etappi museon pitkässä historiassa. Sen uusi sijainti vahvistaa alueen kulttuurimatkailua ja nostaa esille yhden Marttilankadun hienoimmista rakennuksista, Tornihuvilan.
Terveisin,
Marja Hänninen-Tolvi
Suomen kirjainstituutin säätiö
Museonjohtaja, asiamies
Nämä museoihmiset pitäisi laittaa pakolliseen TET-harjoitteluun elinkeinoelämän palvelukseen muutamaksi vuodeksi. Näkökulmat ovat niin sisänpäinkääntyneitä ja vieraita tälle ajalle että huh huh!
Tietenkin ihmisiä vaihtamalla näkökulmakin muuttuu, museot ovat ihmisiä varten.
Jätä museokäyntisi väliin, niin kaikilla on mukavampaa.
Samaa mieltä kanssasi. Liirumlaarumia ja nurkkakuntaisuutta. Ottakaa joku yritys nämä museotyypit edes vierestä seuraamaan työtä, tai edes tulemaan tähän aikaan ja tälle planeetalle
Nimetön klo 10:36. Kertoisitko mitkä konkreettisiä tekoja tai minkälaisia museopalveluita sinä heiltä odotat. Mitä museon pitäisi tehdä, että se olisi ihmisiä varten? Mikä sinua siellä kiinnostaisi?
Esko Pietilä on 1950-luvulta museoliitton konsultoimana tehnyt paljon työtä miten vanhasta navetasta saadaan museo. Nyt on sitten vedetty koko hieno työ kerralla vessanpöntöstä alas. Hävetkää päättäjät lyhytnäköisyyttänne.
Sastamalassa tehdään hienoa museotyötä. Se on tässä ajassa kiinni. Museon sisältöjä on viety kylille, kouluille ja päiväkoteihin.
Samaa mieltä.
Tehkää siitä ravintola
15:27 itse miellän sanalla MUSEO, että sieltä löytyy tavaraa ja tietoa yli 100v takaa. On jotain aivan muuta kun näitä nuoruutemme asioita-, työtapoja ja yrityksiä esitellään.
Suotko saman myös nuoremmille ja tuleville sukupolville? Aika kuluu ja heille vanha tavara tai tieto on eri asia kuin sinulle tai omalle sukupolvellesi.
Mitähän ”vanhaa” nämä ja tulevat sukupolvet arvostavat? Ehkä vanhoja puhelin-ja tietokonemalleja? Polttomoottorikäyttöisiä autoja?
Barbeja?
Vanha tieto on arvokasta. Se on unohdettu esim. rakentamisessa. Olisi ehkä kannattanut kysyä konkareilta…
Jos olet käynyt Vapriikissa, Mäntän taidemuseoissa tai Kiasmassa vaikkapa nyt ensi alkuun niin laitapa kommenttia miltä vaikuttaa.Oletko käynyt?
Esim. Vapriikissa on koko Pirkanmaan kattava maakuntamuseo vanhoine esineineen, tai Bircala vuorovaikutteinen esittely vanhan ajan työmenetelmistä, asumisesta ym. Oletko käynyt?
käy katsomassa nämä ainakin ja kommentoi sitten miltä näyttää, tarvitaanko Sastamalaan vähän enemmän ajan hengessä elävä museokeskus kuin pelkkä kivinavetta tai sisäpiirin Pukstaavi?
Miksi Pukstaavi edustaa sisäpiiriä?
Senpä moni muukin kuin sinä tahtoisi tietää
Et siis tiedä vastausta itsekään. Sitä epäilinkin.
hyvä 10:14 !
Perusteltu mielipide johon on helppo yhtyä