Sastamalalla on miltei paikallinen ehdokas europarlamenttivaaleissa. ”Tyrvään tyttö”, turkulaistunut vammalalainen Vasemmistoliiton Anna Mäkipää pyrkii EU-parlamenttiin parantaakseen muun muassa työntekijöiden oikeuksia.
32-vuotias Mäkipää työskentelee SAK:n alue- ja järjestöasiantuntijana ja toimii Turussa kaupunginvaltuutettuna sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä.
”Koulutukseltani olen ravintolakokki Vammalan ammattikoulusta ja filosofian maisteri Turun yliopistosta. Kävin ammattilukion eli suoritin ammatillisen tutkinnon ja lukion samaan aikaan. Oli hienoa, että kotiseudulla tarjottiin tällaista koulutusmahdollisuutta nuorille. Muun muassa koulutuksen järjestämiseen ja opetukseen liittyvät kysymykset herättivät jo silloin mielenkiintoni vaikuttamiseen.”
Mäkipää ei ole koskaan ollut ehdolla eduskuntavaaleissa ja tulevissa EU-vaaleissakin hän on ehdolla ensimmäistä kertaa. Miksi nyt?
”Olen ehdolla, koska haluan Euroopan ilman pelkoa. Aikamme suuret ongelmat, ilmastonmuutokseen vastaaminen ja äärioikeiston nousu ylittävät valtioiden rajat. On luontevaa, että niihin haetaan ratkaisua myös valtioiden rajat ylittävillä foorumeilla. Haluan olla tässä mukana”, hän toteaa.
Mäkipää muistuttaa, että meillä on noin 10 vuotta aikaa tehdä tarvittavat päätökset ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
”Kyse ei ole siitä, haetaanko vaarin bensa-Nissan pihasta pois tai kielletäänkö lihansyönti. Päätöksiä ei saa sälyttää yksittäisten ihmisten niskaan. Poliitikkojen on tehtävä johdonmukaisesti päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eikä sitä saa maksattaa pienituloisilla.”
Äärioikeiston vahvistuminen ympäri Eurooppaa ajaa eriarvoista politiikkaa, joka lisää syrjäytymistä ja ajaa ihmisiä ahtaammalle, Mäkipää huomauttaa.
”Kehitys on käännettävä täysin päinvastaiseen suuntaan: Eurooppa tarvitsee lisää rauhaa, ihmisten eriarvoistumisen vähentämistä, riittävää toimeentuloa ja kunnollisia palveluita.”
EU-vaaleissa äänestysprosentti on tunnetusti jäänyt alhaiseksi. Kiinnostua kannattaisi, sillä Anna Mäkipää muistuttaa EU:sta tulevan sääntelyä, joka vaikuttaa myös tavallisen suomalaisen elämään.
”Esimerkiksi työelämää koskevaa säädäntöä tulee paljon. EU seuraa myös jäsenmaiden toimia. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia siitä, että sosiaaliturvan taso on liian alhainen. Asia pitäisi laittaa kuntoon, ja on hyvä että EU:lta tulee selkänojaa tähän.”
Mitä jokaista suomalaista koskettavaa asiaa haluaisit erityisesti ajaa?
”Haluan, että työntekijöiden oikeuksia parannetaan. Päivitetään työsuojelun säännöstöä, esimerkiksi jatketaan työtä syöpädirektiivin kanssa. Huomioidaan digitalisoitumisen vaikutukset ja stressi aiempaa paremmin kuormitustekijöinä. Annetaan ammattiliitoille joukkokanneoikeus”, Mäkipää luettelee.
”Suomalaisen osaamisen avulla meillä on mahdollisuus olla edelläkävijä ilmastotoimissa. Siten luodaan Eurooppaan uusia työpaikkoja ja vahvistetaan taloutta sekä viennin mahdollisuuksia.”
Likkaparka. Ei näytä oikein ymmärtävän puhumastaan mitään, vaan toistelee muiden kummallisia päähänpistoja.
Talous- ja yhteiskuntakaaos olisi tosiasia noilla ajatuksilla.
Työntekijöiden oikeuksia on Suomessa riittämiin . Miettiä sopii vaikka kesälomia joista työnantajat maksavat puolitoistakertaista palkkaa . Siittä että ei ole töissä .Käsittämätön jäänne menneiltä vuosikymmeniltä .
Työntekijöiden oikeuksia pitää lisätä, esim. työntekijöiden osallistumista yrityksen päätöksentekoon. P.K. on ymmärtänyt loma-asian väärin. Kesälomat (vuosilomat) on sovittu työehtosopimuksissa ja ne sisältyvät työntekijöiden kokonaispalkkaukseen. Asioista päätettäessä tes-neuvotteluissa työntekijät ovat suostuneet alempaan palkkaan, mikä on sitten kompensoitu lomapalkkoina ja muina mahdollisina etuina.
Miten reagoisit, jos naapuri tai tuttava tulisi autokaupoille mukaan ja kertoisi minkälaisen auton sinun pitää ostaa?
Sama asia on työntekijöiden halu osallistua yrityksen päätöksentekoon. Yrittäjä/omistaja on panostanut omat rahansa yritykseen. Miksi joku muu pitäisi ottaa mukaan päättämään omistajan rahojen käytöstä?
Pelkästään omistaminen ei tuo kenellekään mitään lisäarvoa, vaan se syntyy työn tekemisestä. Kun lisäarvoa tuottavat työntekijät yhteistyössä omistajan kanssa, niin eikö silloin ole kohtuullista, että myös työntekijät pääsevät osallistumaan työnsä tulosten käyttämisestä?
Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan yhteiskunta ylläpitää yritysten toimintaympäristöä rakenteillaan, työvoiman kouluttamisella, yleisellä ja yritystoimintaan kohdistuvalla tutkimustoiminnalla, yritystuilla, oikeudellisilla säädöksillä ja muilla normeilla, jotta ympäristö on luotettava, ennakoitava ja uudistuva yritystoiminnan tarpeisiin nähden. Näitä yhteiskunnan rakenteita ja toimintoja pidetään yllä verovaroilla, joista suurin osa kerätään yritysten työntekijöiltä.
Et vastannut kysymykseeni, jonka esitin. Olisiko oikein, että joku muu päättäisi sinun rahojesi käytöstä?
Entä kantaako työntekijät sitten osaltaan vastuun, jos yritys menee konkurssiin tai kärsii suuret tappiot työntekijöiden huonojen päätösten seurauksena? Ei ole pelkästään valtaa, siihen liittyy aina myös vastuu.
Jos yrittäjä tekee huonon päätöksen ja bisnes kaatuu, niin hän kantaa seuraukset. Jos työntekijät ovat tekemässä huonoa päätöstä, niin pahin seuraus on työpaikan menetys, mutta velkojat eivät tule karhuamaan heiltä saataviaan kaatuneesta yrityksestä.
Suomessa veroja maksavat yksityiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset.
Yritykset hyötyvät veroista, tottakai pitääkin.
Myös yksityiset ihmiset hyötyvät veroista, hyvä niin.
Vaikka yksityiset ihmiset hyötyvät veroista, niin yritykset eivät silti sanele esim. kirjastojen tai urheilupaikkojen käytöstä. Miksi sitten palkansaajien pitäisi verojensa kautta saada päättää yritysten asioista?
Olisi varmaan mukavaa päättää toisten rahojen käytöstä ilman mitään vastuuta.
Käsittämätöntä, että tällaisia typeryyksiä joku latelee ihan vakavissaan.
Provosoiva kysymyksenasettelusi kuuluu sarjaan ”joko olet lopettanut vaimosi hakkaamisen, kyllä vai et?”, eikä ansaitsisi vastausta.
Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (725/1990) koskee isompia yrityksiä, joissa henkilöstöä on vähintään 150. Lain tarkoituksena on yrityksen toiminnan kehittäminen, yhteistoiminnan tehostaminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Lain mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevien asioiden käsittelyyn. Tällainen järjestelmä on yli puolessa EU/ETA-maista (18/28). Lain 9§ määrää henkilöstön edustajan oikeudet, velvollisuudet ja vastuun: Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön edustajalla ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustajan äänioikeutta voidaan rajoittaa sopimuksella. Henkilöstön edustajan vastuusta on voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.
Kysymyksessä ei siis ole toisten rahojen käyttämisestä, eikä laki koske pikkuyrittäjiä vaan pääosin vakaalla pohjalla toimivia isompia yrityksiä, joissa muutenkin ymmärretään hyvän ja sitoutuneen työntekijäkunnan merkitys tuloksenteossa. Kirjoittelusi antaa vaikutelman, että olet yrittäjä tai ihminen, jonka kanssa ei kukaan halua olla tekemisissä, koska et halua huomioida muiden mielipiteitä. Työntekijöille firman nurin meneminen on myös riski, se tarkoittaa elannon menettämistä. Yrittäjälle se tarkoittaa, että taidot eivät riittäneet, tuli otettua osaamattomuuttaan liian suuri riski. Yrittäjyyteen kuuluu osana riski, mutta myös onnistumisen mukanaan tuoma varallisuus, jota palkkatyöllä ei voi saavuttaa. Veroja firmat eivät juurikaan maksa. Niillä on kirjanpitotoimistot minimoimassa verotettavan tuloksen näyttämistä. Omistajat ottavat tulonsa osinkoina merkittävästi pienemmillä veroilla kuin työntekijä palkkatulolla.
Onneksi Sastamalassa on yrittäjiä, jotka ymmärtävät, mitä ovat saaneet yhteisöltään ja antavat osan menestyksensä hedelmistä takaisin kiitollisuuden osoituksena.
Toivottavasti ainakaan sinä et osallistu minkään yrityksen päätöksen tekoon, jos uskot että liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskevien asioiden käsittely ei liity toisten rahoihin. En viitsi edes vääntää rautalangasta miten nuo asiat liittyy rahaan, kun et tunnu ymmärtävän.
{lainaus alkaa} ”Työntekijöille firman nurin meneminen on myös riski, se tarkoittaa elannon menettämistä. Yrittäjälle se tarkoittaa, että taidot eivät riittäneet, tuli otettua osaamattomuuttaan liian suuri riski” {lainaus päättyy}. Huhhuh, mitä tekstiä! Ensinnäkin yrittäjä kärsii aina PALJON enemmän kuin työntekijä. Yrittäjältä menee elannon lisäksi usein talo ja muu omaisuus ja pahimmassa tapauksessa jää vielä vuosikymmenien velka. Toisekseen yrityksen kaatuminen on mielestäsi aina yrittäjän osaamattomuutta. Melko kova väite – ja väärä.
Yritykset maksavat veroa merkittäviä määriä mm. yhteisöveron ja lukuisten muiden verojen muodossa. Jos haluat tietää määrät, niin Google kertoo.
Kiitos yrittäjä-yritysvastaisista kommenteistasi. Näissä tunnelmissa on mukava lähteä taloutta nostamaan ja palkansaajia työllistämään.
Eko, oletko sitä mieltä, että sinun ei tarvitsisi noudattaa lakia henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa, jos autotalliverstaasi kasvaisi 150 työntekijän yritykseksi? Kun niin kiivaasti vastustat työntekijöiden – joita sinulla ei edes liene – osallistumista hallintoon, aiheutat väkisinkin epäilyksen, että sinulla on joitakin päivänvaloa kestämättömiä hankkeita menossa, etkä halua niiden paljastuvan. Rehellinen, menestyvä kasvuyritys kykenee avoimuuteen, surkean liikeidean ja taitamattomuutensa työntekijöiden syyksi sysäävä luonnollisesti pimittää kaiken raskauttavan tiedon muilta.
Missä vaiheessa olen väittänyt olevani yrittäjä?
Kyllä sitä voi kritisoida typeriä asioita palkansaajanakin.
Sinä sen sijaan et ole ymmärrettävistä syistä osannut vastata esittämiini kysymyksiin.
Työntekijöiden osallistuminen yritysten päätöksentekoon pitää toki järjestää eri tavoin pienissä muutaman työntekijän yrityksissä (joita Eko ilmeisesti tarkoittaa) kuin suurissa osakeyhtiöissä. Tosiasia kuitenkin on, että yhteistoimintalaki (yt-laki) on muuttunut irvikuvakseen siitä alkuperäisestä ajatuksesta, että yrityksissä harjoitettaisiin yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan kesken. Yt-laki on muuttunut pelkästään irtisanomislaiksi, jolla yritetään täyttää muodollisesti lain vaatimukset, joilla voidaan irtisanoa kerralla suuria joukkoja työntekijöitä. Yt-laki on siten muuttunut jäänteeksi menneiltä ajoilta ja kaipaa pikaista uudistamista todellisen yhteistoiminnan suuntaan.
Viime päivinä on saatu nauttia suomalaisesta menestyksestä urheilun saralla. Mediat ovat ylistäneet kuinka ”jääkiekkokulta on yhdistänyt yhä pahemmin jakaantuneet suomalaiset yhdeksi kansakunnaksi” tai ”samaa yhdessä voittamisen asennetta täytyy löytää myös työelämään, yrittämiseen ja politiikkaankin”. Löytyisikö Eko tästä uutta asennoitumista yhteistoimintaan yrityksissä ja myönteistä suhtautumista työntekijöihin yrityksen tärkeimpänä voimavarana?
Voitaisiinko oppia kilpailukyvyn parantamiseen ja tuottavuuden nostamiseen löytää Leijonien entisten valmentajien Erkka Westerlundin ja Ari Moisasen analyysien pohjalta työelämään muokattuna esim. seuraavasti?:
– henkisen puolen voimavarat otetaan hyvin käyttöön, Suomi saa paremmin henkisen vahvuuden kautta oman osaamisensa työpaikoille
– työntekijöille tulee hyvä ja turvallinen olo, kaikki työntekijät saavat keskittyä tuloksen tekemiseen, työorganisaatio ja kaikki muu muodostuvat mahdollisimman tiiviiksi ja yhtenäiseksi
– kun työntekijä saa arvostusta, hän haluaa pysyä siinä, on helpompaa, kun saa rauhassa tutustua työporukkaan ja oppia millaisia työkavereita yhteisessä tekemisessä on
– vaikka aina ei pääse huippupaikoille yrityksessä, niin silti ura voi mennä eteenpäin.