Pylsy pitää yllä vanhaa maaseutuperinnettä – Sastamalan 25. sahtikarsinta heinäkuun lopussa

Suomen paras sahdinvalmistaja saa elokuussa Hartolassa komean kiertopalkinnon ja voittajan tuohihatun. Kuva: Suomen Sahtiseuran Facebook.

Maaseutujohtaja Katariina Pylsy on toiminnan nainen. Paitsi että hän puuhaa elokuussa pidettävää kolmatta Sastamalan Wanhat Talot -tapahtumaa, ovat työn alla järjestelyt myös toiseen tapahtumaan.

”Olen pitänyt Sastamalan alueella sahdin valmistuksen karsintakilpailuja ja kahdet SM-kisat, ja meneillään on juhlavuosi. Aloitin vuonna 1995 ja nyt on 25. kerta”, Pylsy paljastaa.

Perinnejuomaa maistellaan Hyynilän Seurantalolla tiistaina 30. heinäkuuta SM-karsinnan merkeissä. Suomen mestaruus ratkotaan Hartolassa elokuun 3. päivä.

Sahdin pariin Pylsyn houkutteli mouhijärveläinen maanviljelijä Seppo Suoniemi.

”Toimin 25 vuoden ajan Mouhijärven kunnan maaseutuasiamiehenä. Eräänä syyskuisena päivänä vuonna 1994 Suoniemi poikkesi toimistossani ja esitti toivomuksen, että alkaisin järjestää Mouhijärvellä sahdinvalmistuksen karsintakilpailuja. Innostuin asiasta, vaikka en ollutkaan mikään sahdin asiantuntija enkä ystävä.”

Toki maaseutuasiamies juoman tunsi.

”Olenhan sukua suurelle sahdinystävälle ja -ylistäjälle, Nobel-kirjailija F. E. Sillanpäälle, jonka mukaan sahti on maanuumenten jaloin juoma. Sekin oli tiedossa, että entinen Suur-Kyrö eli nykyinen Hämeenkyrö on yksi tunnetuimmista sahtipitäjistä kautta aikain. Alueella on nautittu sahtia ainakin jo varhaiskeskiajalla.”

Mouhijärvellä pitkät perinteet

Mouhijärveläisellä sahdinteolla on erityisen pitkä historia varsinkin Pukaran kylän alueella. Alueellisten kilpailujen järjestämisen aloittaminen olikin Pylsyn mukaan kunnianosoitus ikivanhalle maaseutu- ja talonpoikaiskulttuurille sekä tavoite sahdinvalmistusperinteen säilymisestä tuleville sukupolville.

Mouhijärven ensimmäinen SM-karsinta heinäkuussa 1995 onnistui yli odotusten, sillä mittelöön osallistui 15 innokasta sahdinvalmistajaa. Voittaja julistettiin kunnan sahtimestariksi ja aluevoitto velvoitti osallistumaan Suomen mestaruuskilpailuun.

Sittemmin Katariina Pylsy on saanut Sastamalan seudulle myös kahdet SM-kisat. Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuden 10-vuotisjuhlakilpailu pidettiin Mouhijärvellä vuonna 2001 yhteistyössä Suomen Sahtiseuran kanssa. Siilinrannassa järjestetty mittelö osoittautui ennennäkemättömäksi kansanjuhlaksi, johon saapui ihmisiä bussilasteittain.
25-vuotisjuhlakilpailu puolestaan pidettiin Ellivuoressa elokuussa 2016. Osallistujia oli ennätysmäärä, peräti 55.

Vuoden 2016 kilpailun alla Katariina Pylsy kokosi sahdinvalmistuksen 25-vuotishistoriikin. Siihen hän on kirjannut muun muassa sahdinvalmistuksen SM-kilpailujen Suurmestarit vuosien varrelta. Neljänneksi listalla sijoittuu mouhijärveläinen Pekka Uusilähteenmäki.

”Kyllä teen sahtia ainakin sen takia, että voin osallistua karsintoihin ja toivottavasti myös SM-kilpailuihin”, mies tiivistää historiikissa.

Tilaa tekijöille olisi

Tämänvuotiseen Sastamalan karsintaan on jo ilmoittautunut muutama mouhijärveläinen sahdintekijä – myös Suurmestari Uusilähteenmäki. Tilaa olisi osallistujille muistakin Sastamalan entisistä kuntakeskuksista, mutta jostain syystä varsinkaan Kiikoisista tai Suodenniemeltä ei ole löytynyt juomalle tekijöitä.

”Jokaisen entisen kunnan paras sahdintekijä palkitaan karsinnassa ja heillä jokaisella on mahdollisuus päästä edustajaksi SM-kisoihin”, Pylsy selvittää.

Sahtikisojen puuhanainen on ilahtunut siitä, että paikallinen karsinta jaksaa yhä pitää pintansa.

”Sahti on vanhaa maaseutuperinnettä ja taito on häviämässä. Onneksi muutama nuori on innostunut. Heistä esimerkkinä mouhijärveläinen Ari-Samuli Suoniemi, joka osallistui kaksi vuotta sitten ensi kertaa karsintaan ja sitten SM-kisaan ja voitti heti mestaruuden.”

Jätä kommentti