Satosen terveiset eduskunnasta: Optimismia vai uhkarohkeutta?

Antti Rinteen hallitus valmistelee parasta aikaa ensimmäistä budjettiaan. Uuden hallituksen kuherruskuukausi uhkaa jäädä lyhyeksi. Maailmantalouden yllä on tummia pilviä, kotimaassa on edessä vaikea työmarkkinakierros ja monet hallituksen vaalilupaukset ovat jo osoittautuneet mahdottomaksi toteuttaa.

Maailmantalous on ollut pitkään kasvussa. Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut jatkuvan kasvun aikaa. Suomi pääsi kasvuun toden teolla mukaan vasta 2015, kun oma kilpailukyky saatiin kuntoon. Edellisen hallituksen aikana Suomeen syntyi 140000 työpaikkaa ja kokoaikaisesti työllistyneen kuukausiansiot paranivat tyypillisesti 1000 eurolla kuukaudessa. Monessa perheessä taloudellinen siis parani merkittävästi.

Nyt ollaan toisenlaisella tiellä. Huolestuttavia signaaleja on useita: USAn ja Kiinan välinen kauppa- ja valuuttasota, sopimukseton Brexit, Saksan teollisuuden kääntyminen taantumaan, Venäjän heikko talouskehitys, Persianlahden mahdollinen öljykriisi ja yleinen pelko siitä, että maailmanlaajuinen kasvu on taittumassa.

Kotimaassakin on haasteensa. Työmarkkinakierroksesta on tulossa todella vaikea. Maltillisten sopimuksen jälkeen on palkankorotuspaineita, kikytunnit hiertää ja kotimarkkinoihin kasvu on velkavetoista. Erityisen huolestuttavaa on vakuudettomien kulutusluottojen nopea kasvu. Suomalaisilla on nyt kulutusluottoja ennätysmäärä, peräti 22 miljardia eli 5000 euroa jokaista aikuisikäistä kohden. Monilla suomalaisella ei ole pahan päivän eli laman varalle omaa puskuria lainkaan.

Antti Rinteen hallituksen lähtökohtana on ollut tehdä täyskäännös Juha Sipilän hallituksen politiikkaan. Se tarkoittaa sitä, että talouspolitiikka on laskettu toiveiden varaan. Talouden takalauta on laskettu 60000 lisätyöpaikan varaan. Hallituksen ohjelma ei kuitenkaan sisällä keinoja tuohon tavoitteeseen pääsemiseksi. Päin vastoin entisiäkin keinoja puretaan. Työmarkkinajärjestöt on lähetetty keinoja etsimään, mutta SAK on jo ehtinyt torjua kaikki nopeasti vaikuttavat keinot. Rinteen hallituksella tuskin on rohkeutta kovistella työmarkkinajärjestöjä.

Suuri vaara on, että jos maailmantalous kääntyy taantumaan, niin Suomi ei kykene reagoimaan uuteen tilanteeseen. Silloin kun pitäisi tarttua sarvista, Rinteen hallitus todennäköisesti antaa mennä vapaaseen pudotukseen tai sitten heittää pyyhkeen kehään. Rinteen hallituksen on äärimmäisen vaikea jatkaa Sipilän hallituksen tehokkaaksi osoittautuneita työllistämiskeinoja, koska Vasemmisto nousi valtaan juuri niitä vastustamalla. Suuri vaara on, että työmarkkinakierros romuttaa kilpailukyvyn juuri maailmanlaajuisen laman alla. Se olisi tuhoisaa, kuten historiasta tiedämme.

Voi toki olla niin, että maailmanlaajuista lamaa ei tulekaan. Voi olla, että USA ja Kiina pääsevät sopimukseen, Brexit siirtyy, Venäjä pääsee talouskasvuun mukaan, Persianlahden rauhoittuu ja Suomen viennillä menee hyvin. Niinkin voi mennä, mutta en löisi sen puolesta vetoa. Rinteen hallitus luottaa siihen, että kaikki maailmalla ja kotimaassa menee hyvin. Mitään uskottavaa varasuunnitelmaa ei ole. Tätä toimintapaa jotkut voivat kutsua optimistiseksi, toiset uhkarohkeaksi.

  • avatar nikoruusuvuori

    Suomihan sakkaa jo, mitä tämä Satonen selittää? Vai on toiminta tonnilla tilipussi kasvanut? Kysyn vaan kenellä?

    • avatar EKo

      Kuten Satonen selvästi kirjoittaa: ’kokoaikaisesti työllistyneen kuukausiansiot paranivat tyypillisesti 1000 eurolla kuukaudessa’. Ei kai tuossa ole mitään epäselvää.
      Siis työllistyneen ansiot nousivat.
      Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus. Meillä on hallitus, joka perustaa lupauksensa utopialle. Kaikki tietävät jo nyt, että työllisyys ei nouse tämän hallituksen toimilla. Silti KiKy-sopimuksia ollaan hautaamassa ja palkansaajapuolen palkankorotuskiima on ennen näkemätön. Pajatso tyhjennetään juuri, kun sinne on saatu vähän siementä.

      • avatar nikoruusuvuori

        Juu ei, ei lähelläkään edes bruttona. Eikä ainakaan Sastamalan kaupungin puolesta.

Kommentointi ei ole käytössä.