”Joskus täytyy vain uskaltaa”, Karin Ringbom hymyilee. RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet’n entinen eduskunta-avustaja istuu Vanhakylän kartanon valoisassa päätysalissa ja kertoo puolisonsa Wilhelm von Nandelstadhin kanssa tekemästään elämänmuutoksesta. Pari muutti Helsingistä Sastamalan Kaltsilaan vuoden 2018 maaliskuussa löydettyään täydellisen kartanon, jonka maille he avaavat viikon kuluttua mehustamon.
Kartanon piti alkujaan olla Ringbomin ja von Nandelstadhin vapaa-ajan asunto, mutta viime syksyn valtava omenasato sai kaksikon pohtimaan yritystoiminnan käynnistämistä ja sen myötä pysyvää asettumista vehreisiin maalaismaisemiin.
”Sato oli niin suuri, että minuun iski omena-ahdistus. Ajattelin, että jos joudun itse käyttämään kaikki omenat, keitän hilloa vielä joulunakin.”
Ringbom selvitti, missä omenat voisi puristaa mehuksi, ja pariskunta ajoi lopulta sekä Saloon että Sipooseen takakontti täynnä kypsiä hedelmiä. Matkalla nainen tokaisi von Nandelstadhille, että ensi vuonna Vanhakylän kartanolla on oma mehustamo.
”Ensin se oli pelkkä heitto, mutta lopulta aloimme pohtia, voisiko mehustamon perustaminen todella olla mahdollista.”
Wilhelm von Nandelstadh työskentelee yritysjohtajana, mutta Karin Ringbom kehittää nyt täysipäiväisesti mehustamon ja kartanon toimintaa. Viimeinen työpäivä eduskunnassa oli viime viikon perjantaina.
”Haikeutta on toki ollut ilmassa, mutta samalla olen innoissani kaikesta uudesta.”
Vanhakylän kartano on perustettu vuonna 1751 kruunun nimismies Henrik Packalénin toimesta, joka sittemmin vaihtoi nimensä Vanhakyläksi. Wilhelm von Nandelstadh kertoo kartanon olleen saman suvun omistuksessa noin 200 vuotta. Sen jälkeen omistajat ovat vaihdelleet.
”1990-luvulla rakennukset olivat jo melkoisen rappiolla, kunnes meitä edeltäneet omistajat ostivat kartanon. He viihtyivät täällä parikymmentä vuotta ja remontoivat päärakennuksen tyylillä ja taidolla”, hän kehuu.
Kartanon hyvä kunto olikin yksi syy, jonka vuoksi Ringbom ja von Nandelstadh Kaltsilaan asettuivat.
”Tähän paikkaan oli helppo rakastua”, pariskunta tiivistää.
Kartanon lisäksi tontilla on useita muita rakennuksia, kuten väentupa ja luhtiaitta. Uudet asukkaat ovat jatkaneet väentuvassa edeltäjiensä remonttia, ja sunnuntaina, kun Sastamalassa järjestetään kolmas Wanhat Talot -tapahtuma, rakennuksessa kävijöitä palvelee kausikahvila.
”Kausikahvila tulee tukemaan mehustamon toimintaa. Kahvilaan pääsee nauttimaan kiireettömästä hetkestä sillä aikaa, kun omenat puristuvat mehuksi. Toki kahvila on avoinna kaikille muillekin.”
Ringbom tunnustautuu jauhopeukaloksi ja kertoo leipovansa itse kaikki tarjottavat kausikahvilaan.
”Hyödynnämme mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja aineksia, esimerkiksi oman marjapuutarhamme antimia. Vielä kun löytäisimme jauhoja läheltä”, von Nandelstadh vinkkaa.
Kahvilan lisäksi väentupaan on remontoitu kaksi huonetta majoittujia varten. Mamsellin ja Piian huoneissa yövieraat pääsevät nauttimaan yöunista komean hirsikaton ja perinteiseen tapaan lumppupaperilla tapetoitujen seinien syleilyssä.
”Meillä on ollut jo muutama yövieras, ja lisäksi väentuvassa on vietetty rippijuhlat. Tilamme taipuvat hyvin erilaisiin pieniin tilaisuuksiin, kuten kokouksiin ja perhejuhliin.”
Ab Vanhakylä gårdin mehustamo piti alun perin remontoida vanhaan piharakennukseen. Pian ilmeni, että remontti olisi ollut liian työläs. Niinpä pariskunta keksi hankkia kontin, jota parhaillaan maisemoidaan pihapiiriin sopivaksi. Puupanelointi maalataan väentuvan ja luhtiaitan sävyyn punamullalla, nurkkalaudat ja ikkunanpielet saavat valkoisen värin. Myös huopakattoon on otettu mallia viereisestä piharakennuksesta. Yrittäjät ovat ratkaisuun tyytyväisiä.
Mehustamon laitehankintoihin Ringbom ja von Nandelstadh hakivat ja saivat investointitukea Joutsenten reitiltä.
”Laitteet ovat pienimuotoiseen teollisuuskäyttöön tarkoitetut, ja kapasiteettia on niin paljon, että se riittää varmasti Vanhakylä gårdin tarpeisiin”, vakuuttaa von Nandelstadh.
Prosessina mehustaminen on helppo. Ensin omenat huuhdellaan, sitten ne siirtyvät hihnaa pitkin murskattavaksi. Murskatusta massasta puristetaan mehu, joka lopuksi vielä kuumennetaan eli pastöroidaan.
”Pastöroimaton mehu säilyy vain pari päivää, pastöroitu vuoden”, Karin Ringbom vertaa.
Mehun määrä riippuu omenalajikkeesta, mutta kilosta omenaa voi karkeasti odottaa saavansa 5-7 desilitraa mehua. Omat mehunsa yrittäjät pullottavat 2,5 desilitran ja 1 litran pulloihin. Mehustamon asiakkaat saavat mehunsa hanapakkauksissa.
Vanhakylä gårdin tuotteet ovat jo saaneet omat etiketit, mutta Ringbom ja von Nandelstadh eivät vielä paljasta, mistä heidän mehujaan voi ostaa.
”Neuvottelut ovat käynnissä. Sen verran voimme paljastaa, että pienempien pullojen on kaavailtu tulevan myyntiin kahviloihin ja ravintoloihin, suurempien muihin myyntipisteisiin.”
Vanhakylä gårdin mehut tähyävät kansainvälisille markkinoille. Pariskunnan mukaan kysyntää on, sillä Manner-Suomessa mehustetaan suhteellisen vähän kotimaisista omenoista ja mehua myydään pääsääntöisesti vain paikallisesti.
”Se on ihme. On vaikea ymmärtää, miksi Suomeen tuodaan omenoita toiselta puolelta maailmaa, vaikka omat maailman parhaat hedelmämme mätänevät samaan aikaan puihin”, Ringbom hämmästelee.
Hän toivoo pian avattavan mehustamon kannustavan ottamaan ylijäämäsadon talteen, sillä ruokahävikkiä syntyy jo nyt tarpeeksi.
”Tulevaisuudessa haaveilen meidän puristavan mehuksi vaikka kaikki Pirkanmaan omenat”, hän nauraa.
