Sastamalan kaupunki, kuten muutkin kunnat, elää tiukkoja talouden aikoja. Siitä kertoo se, että ensi vuoden budjetin virkamiehet ja kaupunginhallitus on laatinut valmiiksi 1,4 miljoonan euron miinusmerkkiselle tulokselle. Käsittelyerien jälkeen alijäämää kertyy runsas miljoona.

”Keväällä aloitetaan sopeuttamisohjelman paketointi. Siinä katsotaan useita vuosia eteenpäin. Pitkän aikavälin sopeuttamistarve on useita miljoonia”, toteaa kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg.

Vaikka ensi vuoden budjetti on miinusmerkkinen, niin uusia voimavaroja on luvassa. Yleisesti ottaen palvelut pysyvät ennallaan.

”Kotihoitoon on tulossa kahdeksan henkilöä lisää. Kolme on aivan uutta vakanssia ja viisi otetaan sijaismäärärahoista, eli sijaisten rekrytointia vähennetään. Lisäksi on yksi sosiaalityöntekijä tulossa lisää”, ynnää Malmberg.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen (sd.) kehuu kaupunginhallituksen budjettikäsittelyä maanantaina hyväksi.

”Kävimme kehittävää ja rakentavaa keskustelua. Budjettiin tuli vain muutamia tekstimuutoksia. Varmaan sekin vaikutti siihen, että muutosesityksiä ei monta tullut, koska tiedetään se, että sopeuttamista aloitetaan ensi keväänä.”

700 000 euroa sisäilmaongelmiin – mutta mihin kiinteistöön?

Ensi vuonna Sastamala on varautunut 10,7 miljoonan euron investointeihin. Suuria hankkeita ovat muun muassa Varilan koulun lopputyöt ja liikuntahallin rakentamisen aloittaminen. Myös Marttilan vesitornin saneeraus alkaa.

”Yrityspuisto Sykettä viedään eteenpäin katu- ja vesihuoltorakentamisella. Myös Mouhijärven ensimmäisen maisemakylän kunnallistekniikkaa jatketaan”, kertoo Malmberg.

Budjetissa on 700 000 euron varaus sisäilmaongelmien korjaamiseen. Rahaa ei ole vielä kohdennettu, vaan päätöksiä tehdään, kun selvitykset ovat valmiita.

Keskimääräistä vähemmän velkaa asukasta kohden

Sastamalan kaupungin nettomenot ovat ensi vuonna 143 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat 10,7 miljoonaa ja vuosikate, jolla ne pitäisi rahoittaa alle seitsemän miljoonaa.

”Tuo erotus katetaan velalla, jota tulee lisää noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa velkaa on runsaat 66 miljoonaa. Se tekee 2 700 euroa asukasta kohden. Luku on maan keskiarvoa pienempi. Keskiarvo on reilut 3 000 euroa”, laskee talousjohtaja Elina Alajoki.

Suunnitelmakaudella eli vuosina 2020 – 2022 kaupungin investointipaineet ovat edelleen yli kymmen miljoonan luokkaa vuodessa. Näihin vaikuttaa jonkin verran se, mitä sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma 2030 tuo tullessaan. Ainakin Mouhijärven yläkoululla on selkeitä saneerauspaineita.

Aivan läpihuutona budjetti ei hallituksessa maanantaina syntynyt. Vasemmistoliiton Leena Saarela esitti vanhus- ja vammaisvaltuutetun virka asumispalveluihin. Äänestyksessä Saarela sai taakseen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Reino Sivosen (sd.). Esitys kaatui 9 -2 äänin.

Saarela esitti myös, että perusterveydenhuollon asiakasmaksuja ei koroteta ensi vuonna. Esitys raukesi kannattamattomana.

Talousarvio on kaupunginvaltuuston seulassa ensi maanantaina.