”Tuntuu, ettemme ole tehneet mitään” – Nyt Sastamalassa työstetään hyvinvointisuunnitelmaa

Kouluterveyskyselyssä 20,1 prosenttia kyselyyn vastanneista neljäs- ja viidesluokkalaisista sanoo kokeneensa syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla. Kuvituskuva: Pixabay.

Kahden vuoden välein toteutettavan kouluterveyskyselyn perusteella yhä suurempi osa sastamalalaisista lapsista ja nuorista voi huonosti. Huomattavaa on, että sekä yläaste- että lukioikäisissä yksinäisyyden tunne on lisääntynyt.

Neljännen ja viidennen luokan oppilaista 34,3 prosenttia kertoo kokevansa koulustressiä. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 39,5 prosentilla on vaikeuksia oppimistaidoissa. Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista vaikeuksia oppimistaidoissa kokee 43,2 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Terveelliset elämäntavat näyttäisivät kyselyn perusteella olevan hakusessa yhä useamman lapsen ja nuoren elämässä niin ruokailutottumusten, riittävän unen kuin liikunnankin suhteen.

Myös laittomia huumeita kokeilevien määrä on kasvanut, esimerkiksi lukiolaisten kohdalla kannabista kokeilleiden määrä oli noussut 2:sta 9,3:een prosenttiin. Alkoholin suhteen raittiiden määrä on vähentynyt ja humalahakuisen juomisen määrä kasvanut. Trendi oli sama ammattikoululaisten keskuudessa. Heistä kannabista myönsi kokeilleensa 22,1 prosenttia vastaajista.

”Tuntuu, ettemme ole tehneet mitään. Miten saamme kyselyn tulokset paremmiksi tulevaisuudessa?” haastoi kasvatusjohtaja Pekka Kares kaupungintalon kokoushuoneessa koolla ollutta moniammatillista joukkoa pari viikkoa sitten.

Hyvinvointisuunnitelmasta vinkkiä päätöksentekoon

Intoa asioiden kehittämiseen paikkakunnalla ainakin riittää, sillä kaupungin kutsuun olivat vastanneet monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät seurakunnan, yhdistysten, järjestöjen ja oppilaitosten edustajat sekä kaupungin henkilöstöä sosiaali- ja liikuntatoimesta nuorisopalveluihin.

Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Sastamalassa on tätä tarkoitusta palvelemaan perustettu laaja-alaiset ikäryhmittäiset hyvinvointiryhmät.

Kaupungin laatujohtaja ja hyvinvointikoordinaattori Marja-Leena Parto-Koski kirkasti ensimmäistä kertaa koolla olevan porukan tavoitteen:

”Tarkoituksena on valmistella suunnitelma ohjaamaan seuraavan valtuustokauden työtä.”

Hyvinvointisuunnitelmasta tulisi siis yksi kolmesta kunnallista päätöksentekoa ohjaavasta peruspilarista. Ne kaksi muuta ovat jo laaditut elinvoimaohjelma ja kaupunkirakennesuunnitelma.

Säästöä tulee keskittymällä oikeisiin asioihin?

Keskustelu tilaisuudessa ja työryhmissä oli epäpoliittista. Kuntapoliitikoista paikalla olivat muun muassa sote-lautakunnan puheenjohtaja Reino Sivonen (sd) ja sivistyslautakuntaa luotsaava Jari Kortelahti (kok).

Tilaisuuden alkupuheenvuorojen jälkeen Sivonen ei kuitenkaan voinut olla kommentoimatta sote-budjetin alijäämää ja resurssien riittämättömyyttä. Sivosen mukaan pahoinvointi lisääntyy Sastamalassa joka ikäryhmässä, ja tämän torjumiseen tarvitaan myös euroja, pelkät hyvät suunnitelmat eivät riitä.

Parto-Koski korosti, että tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmia, tehostaa eri tahojen yhteistyötä ja järjestää palvelut asiakkaan kannalta mahdollisimman hyvin ja tuloksekkaasti.

”Toimiva hyvinvointisuunnitelma lisää hyvinvointia ja laskee myös kustannuksia”, hän totesi.

”Tavoitteet ovat kovia. Pystyttekö sitoutumaan niihin?” kysyi kasvatusjohtaja.

Varhainen tuki on tärkeää

Sekä yksilön että yhteisön hyvinvointi koostuu monesta tekijästä, korosti tilaisuuteen osalllistunut Sastamalan mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Ari Tiensuu.

Hyvinvointisuunnitelmalle hyvä lähtökohta on se, että sitä tekemään on osallistettu useita eri toimijoita ja myös kunnan ulkopuolisia tahoja. Tiensuun mukaan suunnitelmasta on näin parempi mahdollisuus saada tarkoitustaan palveleva.

Työryhmien puheenvuoroissa korostui varhaisen puuttumisen ja tuen merkitys. Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee perheistä ja ihmissuhteista. Perheitä pitäisi pystyä auttamaan siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä pieniä.

”Kaikilla vanhemmilla on varmasti ajoittain rankkaa, huolia ja jaksaminen kortilla, mutta jos elämänasiat ovat muuten kohtuullisesti kunnossa, niin vaativiakin tilanteita jaksaa paremmin”, Tiensuu mietti.

Hyvinvointisuunnitelman lopullisesta merkityksestä Tiensuun oli kuitenkin vaikea vielä sanoa mitään.

”Mikäli sen laatimisessa onnistutaan ja sitä hyödynnetään jatkossa päätöksenteossa, virkamiestyössä ja myös muiden toimijoiden kesken, on siitä konkreettista hyötyä kaikille kuntalaisille.”

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia koitetaan Sastamalassa edistää nyt entistä isommalla ja monialaisemmalla porukalla. Kuvassa näkyy kolmannes tilaisuuteen osallistuneista. Porukan työ on vasta alussa.

Poimintoja