Poikkeuksellisen leuto talvi aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille – “Vaikutukset vielä arvailujen varassa”

Huittislainen maanviljelijä Heikki Aaltonen ei muista kokeneensa koskaan kuluneen talven kaltaista.

Huittislainen maanviljelijä Heikki Aaltonen ei muista kokeneensa koskaan kuluneen talven kaltaista. Pellot ovat helmikuun puolivälissä sellaista kuravelliä, että saappaat uppoavat vartta myöten maahan.

”Roudasta ei ole tietoakaan”, Aaltonen ilmoittaa iskiessään lapion syvälle saveen Huittisten Vakkilassa sijaitsevalla pellollaan.

Maanviljelijän näkökulmasta ihanteellista olisi, että lähipäivinä saataisiin vielä muutaman viikon pakkasjakso, jossa yöllä asteet painuisivat reilustikin miinukselle.

Aaltonen myöntää, että tämän vuoden osalta hän on kuitenkin jo lopettanut talven odottamisen ja siirtänyt ajatukset kevättöihin.

Lähes vaille pakkaskelejä jääneen talven vaikutukset maataloudelle ovat vielä suurelta osin arvailuiden varassa. Toiselta kantilta leuto talvi saattaa edistää maataloutta, toiselta siitä saattaa olla haittaa.

Aaltonen kertoo viljelevänsä itse pääasiassa myöhäisiä lajikkeita, mikä on hänen kohdallaan aiemmin tarkoittanut sitä, että ennen vappua miestä ei ole pellolla nähty.

”Viljaa en ole koskaan kylvänyt huhtikuussa, mutta sokerijuurikasta joskus. Siinäkin onnistumisprosentti aikaisessa kylvössä on jäänyt varsin huonoksi, mikäli maa on vähänkään liettyvää”, hän kertoo.

Tämä vuosi saattaa muuttaa Aaltosen aikataulua.

”Mikäli maa ei missään vaiheessa jäädy, tänä vuonna pellolle saatetaan mennä ennätyksellisen aikaisin”, hän veikkaa.

Lämpö lisää kasvitautien ja tuholaisten riskiä

Lauhan talven haittavaikutukset saattavat näkyä siinä, että pakkanen ei ole päässyt tappamaan kasveja tuhoavia tauteja tai tuholaisia.

”On melko varmaa, että tautiruiskutuksia tullaan tarvitsemaan tulevana kesänä tavallista enemmän. Erilaiset kasvitaudit ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi, mihin juuri ilmaston lämpenemisellä on varmasti ollut oma vaikutuksensa”, Aaltonen sanoo.

Toinen lämpimän ja sateisen talven aiheuttama ongelma on roudan puuttuminen. Roudalla on suuri merkitys peltojen myllertäjänä, varsinkin savisessa maassa.

”Suomen maalajit ovat tiiviitä ja tästä syystä roudan merkitys on olennaisesti suurempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Roudan puuttumisen vuoksi peltoon ei tule tärkeää mururakennetta ja pellon kuivuessa siitä tulee tiivis ja kova. Sellaista maata on hankala muokata hyväksi viljelymaaksi”, Aaltonen sanoo.

Rankat vesisateet haihduttavat ravinteita?

Pakkasten lisäksi kulunutta talvea ovat leimanneet rankat vesisateet. Toistaiseksi arvoitus on sekin, paljonko vesisateet ovat huuhtoneet maasta ravinteita. Pelloilta veden mukana pois valuvat ravinteet paitsi köyhdyttävät viljelymaata, myös kuormittavat vesistöä.

Yhtään lisää vesisateita Aaltonen tai viljelymaat eivät enää kaipaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei mitään ole vielä menetetty. Maanviljelyssä ollaan aina säiden armoilla, mikä on sekä lajin vitsaus että sen hienous.

”Maatalous olisi helppoa, jos sään pystyisi ennustamaan aina pari kuukautta eteenpäin. Paljon tässä on ajateltavia asioita ja muuttuvia tekijöitä, mutta aina on mentävä olosuhteiden ehdoilla”, Aaltonen toteaa.

Jätä kommentti